Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mikä on Suomen vanhin moottoripyörälehti ja minä vuosina se on ilmestynyt? Onko se MP1? 633 Hei, Tässä olisi ainakin hyvä ehdokas Suomen vanhimmaksi moottoripyörälehdeksi:   Suomen moottorilehti  Linkki digitoituun aineistoon  Vuosien 1924-1929 digitoidut numerot vapaasti verkossa  Vuosien 1930-1944 digitoidut numerot käytettävissä vapaakappalekirjastoissa Aikakauslehti  Werner Söderström 1924-1946. Teto tästä lehdestä löytyi Varastokirjasto Finnasta (vaari.finna.fi). Hakusanoina käytin: moottoripyörät, aikakauslehdet ja rajasin aineistotyypin  lehtiin. Vapaasti verkossa olevat digitoidut numerot löytyvät  Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta. Hyvä kakkonen on Moottoriurheilu, joka oli Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja ja...
Kysyn seuraavan kappaleen alkuperää/esittäjää. Onko mahdollisesti suomalainen? Ehkä tätä on jo joku täältä kysynytkin, mutta laitetaanpa vielä... https://www… 895 Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä. Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua. Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Reinikaisen painijuttu 211 Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät. Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat. Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411 
Mikä on tämä sivusto. 225 Olet lähettänyt kysymyksesi Lastu-kirjastojen Tiedonhaku-sivulta, https://lastu.finna.fi/Content/tiedonhaku. Eli sivusto on Lastu-kirjastojen sivusto. Kysymyksiin vastataan Kysy kirjastonhoitajalta  -palvelun ylläpidossa ja vastaukset tulevat näkyviin palvelun sivustolle, https://www.kirjastot.fi/kysy. 
Onko olemassa jotain (kirjallista) lähdettä, josta löytyisi tietoa siitä, miten kotieläimet muodostavat aineenvaihduntansa avulla niille syötettävistä rehuista… 282 Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen. Kirjoja Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133 Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista Nettisivuja Maidon alkutuotanto - Opetushallitus Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta: Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista Kanan ruoansulatus ja muniminen Sian ruoansulatus Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
Miten voin muuttaa nimitietoni kirjaston tietoon? Kiitos! 1162 Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". http://www.helmet.fi/fi-FI
Piti vielä kysyä tuosta Leipuri Hiivasta, että onko laulun kumputie erisnimi? 711 Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi.
”Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla"? 733 Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Kuinka paljon virtsaa täysikasvuinen mies tyypillisesti erittää päivässä? 608 Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa.  Samantapaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu aiemminkin. Vastaus lähteineen löytyy täältä: Kuinka suuri on normaali aikuisen miehen virtsaneritys viidessä vuorokaudessa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Mitä sellaisia romaaneja on olemassa, joissa tapahtumapaikkana on Paimio tai Sauvo? Tai muut Turun lähikunnat, kuten Kaarina tai Raisio. 197 Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Kohteliaimmin tiedustelen yhteystietoja, julkaisuja assyriologian dos. Ilmari Kärkeä koskien. 1705 Ilmari Kärjen yhteystietoja voi tiedustella Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksesta Unioninkatu 38 B, Helsinki Fax: +358-9-191 22094 E-mail: Harry.Halen@Helsinki.Fi Telephone: Office, amanuensis +358-9-191 22224 Oletettavasti hän on jo eläkkeellä. Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://wwls.lib.helsinki.fi/ löytyivät seuraavat Ilmari Kärjen teokset: Kärki, Ílmari Gudean sylinterien tempukset Helsinki : Helsingin yliopisto, [1962] 122 lehteä, Pro gradu -tutkielma, Itämaiden kirjallisuus Kärki, Ilmari Gudean sylinterit : transsyllabointi, käännös ja analyysi Helsinki : Helsingin yliopisto, [1963] 210 lehteä, Lisensiaatintutkimus, Itämaiden kirjallisuus Haec Studia orientalia professori...
Mitä Antti Tuurin kirjoja on käännetty englanniksi? 927 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Antti Tuurilta on englanninnettu kaksi teosta. Ne ovat Pohjanmaa (A day in Ostrobothnia, käännös Anselm Hollo, Aspasia Books 2001) ja Talvisota (The Winter War, käännös Richard Impola, Aspasia Books 2003). http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Onko kaupunginkirjasto suljettu myös maanantaina 5.4.-21, kiitos? t. Tuija 150 Hei, ja kyllä. Kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet ovat suljettu 2. pääsiäispäivänä 5.4.2021. Olemme suljettuna koko pääsiäisen, torstaina 1.4.2021 suljemme aattopäivän mukaisesti aikaisemmin. Pääkirjasto sulkeutuu klo 17. Aukioloajat voi kirjastokohtaisesti tarkastaa verkkokirjaston etusivulta: https://keski.finna.fi/ Verkkokirjasto ja e-kirjasto ovat kuitenkin auki aina. Mukavaa pääsiäistä!  
Etsin tekijää runolle: Karhu kömpi pesään Nukkuu siellä kesään Näkee karhun unta Ja metsässä sataa lunta Karhu nukkuu kuin tukki Ja haaveilee että kyläilee… 591 Emme valitettavasti löytäneet runolle tekijää. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Onko olemassa Suomessa kirjoitettuja historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat Raaseporin linnaan, Kyösti Wilkunan teoksen "Suomalainen linnanneiti, josta… 235 Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen: Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla. On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Askarruttaa, mistä löytäisin lapsuudessani 50-luvulla lukemani runon, josta muistan vain kohdan: ”ne ystäväni armaan, neiti metsähämähäkin kutomat on varmaan”… 326 Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9   
Etsin sellaista kirjaa, jonka alussa tyttö on jollakin niityllä tarkkailemassa lintuja, kun näkee kotkan 193 Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun." 
Laske kaikki luvut yhteen. Ei ole missään nimessä yhtälön ratkaisu. Miten on saatu luku 875 luvuista (8-4)*5-3-2*4/(7-5)-(18-7*2)*0=875 Mikä luku saadaan… 709 Tuo yhtälö ei taida toimia mitenkään, että siitä saataisiin 875 tulokseksi. Noissa kaavoissahan on luvun ero kohdassa 2*4/(7/5) ja 3*4/(7-5), lienee kirjoitusvirhe, eikä se varsinaisesti vaikuta asiaan. Vastauksena todettakoon, että en ole matemaatikko, mutta kaavasta näyttäisi tulevan summaksi: ensimmäinen kaava 13 ja toinen kaava 11. Eli 875 tulosta ei saada.
Etsin tietoja vuoden 1966 suurtulvasta. Erityisesti Hämeen ja koko Vantaanjoen alueilta, mutta yleinen katsaus tulvan laajuudesta koko Suomen mittakaavassa… 777 Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla. Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu: Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8… Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta. http://bit.ly/1pknpgX Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa: Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan...
Saksan ja suomen markan vaihtokurssi 1934 584 Hei, Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa. Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265. Ystävällisin terveisin Sini