Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Tarvitsisin käännöstä varten suomennuksen pätkälle L.P. Hartleyn romaanista The Go-Between (Sananviejä; suom. J. A. Hollo. Tammi, 1955. Keltainen kirjasto 6)… 488 Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
70 luvulla oli Rovaniemellä laulaja nimeltä Patrik, teki ainakin yhden single levyn, Pantiin mies rautoihin. Oli kuulema Chrisse Johanssonin sanoitus. 1010 Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti. Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt. Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974 Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa  
Missä Lassi Nummen runossa on säe: "Jonkin kiitävän hetken valoisa musiikki: tänne synnyin, täältä lähden." Runo on mahdollisesti kokoelmassa Kuusimittaa ja… 523 Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Millaista aineistoa talletetaan Kansallisarkiston alaiseen saamelaisarkistoon? Ja mistä voin löytää saamelaisarkiston nettisivut? 460 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta: Saamelaisarkiston tehtävänä on • tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta • vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa • huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista • tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta. Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…): "Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
Onko jälkiehkäisyn ottamisessa rajoitusta? Esim. montako kerta voi käyttää vuoden aikana? 849 Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisy­tabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin...
Lyijyn käyttö lopettaminen polttoaineen lisäaineena vähensi merkittävästi ihmisten elimistön kertyvää lyijymäärää, mutta mistä muualta ihmiset voivat vielä… 561 Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.  Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Nyt ois hakusessa tämmönen kotimainen novellikokoelma joka tuli lukiossa äikän tunnilla luettua. Elikkäs kirjan ensimmäinen osa oli kertomuksia itse Suomessa… 376 Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Haluaisin tietoja kauppalaivasta Hulda Thorden ja sen merimiehistä ajalta 1948-1950. Erikoisesti aluksen matkat välillä Helsinki-Kapkaupunki kiinnostaa. 853 Merenkulkulaitoksen kirjastosta voi etsiä kauppalaivojen henkilöluetteloista merimiehiä kauppalaivan nimen, numeron sekä ajankohdan perusteella. Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä, puh. 020 448 4356. Kirjasto on auki 9.00-15.15. Vierailuista on hyvä sopia etukäteen. Merenkulkulaitos http://www.fma.fi/
Olen muuttanut toiselle paikkakunnalle ja alue ei kuulu HelMet-alueeseen. Lainaamani aineisto on erääntynyt eikä sitä voi uusia. Miten palautan aineiston,… 827 HelMet-kirjastojen aineistoa voi palauttaa postitse. Postikulut maksaa lähettäjä itse, ja hänen vastuullansa on aineiston saapuminen kirjastoon. Siksi kirjasto ei käytä vastauslähetystä. Palautuksen voi lähettää mihin tahansa HelMet-kirjastoon postitse, esimerkiksi Pasilan kirjastoon osoitteella Pasilan kirjasto / palautus PL 4101 00099 Helsingin kaupunki.
Kuoliko pasunisti Klaus Salmi vuonna 1987 vai 1988? 455 Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti." Helsingin Sanomat 31.10.1987 https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela… https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Minulla oli 90-luvun alussa äänikirja c-kasetilla, jossa oli päähenkilönä kaksi koiraa. Kasetille mahtui monta jaksoa, ja niissä koirille tapahtui kaikenlaista… 551 Muistelemasi tarinat ovat Matti Nurmen Musti-koiran seikkailuja. Niiden päähenkilönä seikkailevat Musti-koira ja Päkäpekka-lammas. "Matti-sedän" käsikirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä tarinoita julkaistiin vuosina 1990-91 kaikkiaan kymmenen kasetillista, joilla oli yhteensä kahdeksantoista seikkailua. "Kauhee-Wangin" Musti ja Päkäpekka kohtaavat tarinassa Musti Kiinassa. Musti-koiran seikkailuja -kasetit: 1. Musti ja Päkäpekka ; Musti ja kummituslinna 2. Musti telttaretkellä ; Musti ja Egyptin aarre 3. Musti filmitähtenä ; Musti ja kalastajakarhu 4. Musti ja pingviinit ; Musti ja metsänkellot 5. Musti ja tuulimylly ; Musti ja Kotkansulka 6. Musti ja viirusoliot ; Musti ja supersaalistaja 7. Musti Kiinassa ; Musti...
Mikähän ötökkä kyseesä - takkapuu ( sekapuita) . Kuului välillä rapinaa ja sit jossain väiheessa yksi käveli lattialla ja parin päivän sillä löytynyt kolme… 521 Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154 Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…; Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Jos avaruusaluksella mennessä aika hitaantuu, montako vuotta siinä kesti saada tämä tieto? Onko mahdollisuus tämän tiedon avulla joskus aikamatkustaa? Myös… 220 Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Tarja = liistematto? 2170 Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä. Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja. Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä. Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Etsin lasten/nuortenkirjaa. Olen lukenut sen joskus 80-luvun alkupuolella, kirjassa kaksi lasta, pika ja tyttö menevät retkelle metsään. Kirjan nimi oli jotain… 1351 Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Vuosia sitten tuli Ruotsalainen elokuva joka sijoittui pohjois-ruotsiin ja oli rikosohjelma joka kertoi lentotukikohdan henkilöstä jota kiristettiin antamaan… 621 Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004. Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa. Ohjaus Kjell Sundvall. Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney    
Mistä voisin saada kotilainaksi kirjan Kotiseutuni Savo: Pohjois-Savo Voisko saada jostakin ilman postimaksua. Asun Helsingissä. 307 HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva. Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
Joo, tähtitieteellinen kysysmyS: Olettakaamme vieras sivilisaatio linnunradassa. Oisko siellä otettu kirja käyttöön tiedon säilytyspaikkana, vaiko joku muu… 902 Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen. Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Isäni aloitti kansakoulun sodan jälkeen marraskuussa 1945. Hänen aapisessaan oli muun muassa "Yrjö on mörökölli. Hän istuu nurkassa ja mököttää. Siellä hän… 1067 "Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945). Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin, esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945). Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy, mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon. Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Lapsena 80-luvulla tykkäsin erittäin paljon eräästä kirjasta, jonka kannessa oli muistaakseni mustat reunat ja jokin kuva. Siitä on jäänyt mieleen sellainen… 640 Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.