Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Ei olemassa mitään helppoa ja nopeaa keinoa markkinoida kirjaa kirjastoille, mutta laitan tähän ne vaihtoehdot, joita voit käyttää.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja hyvin moniin kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta. Kirjoita sinne sähköpostia ja kysy, miten sinun pitää toimia ja mihin lähettää näytekappale teoksesta. Käytäntö heillä on käsittääkseni se, että lähetät sinne näytekappaleen kirjasta. Jos he hyväksyvät kirjan listalleen, he laativat siitä lyhyen esittelyn ja tarjoavat sitä kerran listallaan kirjastoille ostettavaksi. Kirjastot voivat tilata kirjan BTJ:stä ja BTJ tekee tilauksen...
Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Helmet-kirjastot Matkalla-tilassa olevien varauksien noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan. Jos varaamastasi aineistosta on vapaita kappaleita jossakin Helmet-kirjastossa, voit peruuttaa varaukset, tehdä uudet varaukset ja valita noutopaikaksi jonkin muun kirjaston.
Saat lähikirjastoon varaamasti aineiston sen jälkeen, kun lähikirjastosi taas avataan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen.
Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch...
Voit lähettää tiedon asiakasrekisterin ylläpitoon osoitteenmuutoksestasi, ja muutos rekisteröidään sen jälkeen tietokantaan. HelMet-tietokannan etusivulla on heti "Omat tiedot" -linkin alla linkki osoitteenmuutoslomakkeeseen (https://www2.helmet.fi/address). Lomakkeeseen päästäksesi tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi kortillesi pin-koodin.
Muuttoilmoituksen postiin voi tehdä osoitteessa:
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf
Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019):
https://www.theseus.fi/handle/10024/161549
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Emme juuri onnistuneet löytämään tietoa Looney Tunes -hahmojen paikantumisesta todelliselle Yhdysvaltojen kartalle.
Space Jam -elokuvassa vuodelta 1996, jossa oikeiden näyttelijöiden rinnalla esiintyvät myös Looney Tunes -animaatiohahmot, Looney Tunes -hahmot asuvat fiktiivisessa Looney Tune -maassa, ja Tune Town -nimisessä kaupungissa.
https://space-jam.fandom.com/wiki/Tune_Town
https://en.wikipedia.org/wiki/Looney_Tunes
https://en.wikipedia.org/wiki/Space_Jam
Sitaatti on englanninnos 1200-luvulla eläneen suufimystikko Dzalaladdin Rumin alun perin persiankielisestä tekstistä, joka on peräisin hänen pääteoksiinsa lukeutuvasta Masnavista. Masnavi koostuu kuudesta kirjasta; kysymyksen tekstikatkelma on verkkolähteiden perusteella Masnavin toisesta kirjasta. Jaakko Hämeen-Anttilan Rumi-suomennos Ruokopillin tarinoita sisältää kertomuksia Masnavin kahdesta ensimmäisestä kirjasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä tarinaa, josta siteerattu englanninkielinen katkelma on peräisin.
Listaan tässä aluksi tietokirjoja, joissa käsitellään tuota ajanjaksoa. Lopussa on linkkejä myös siihen aikaan sijoittuvien romaanien listoihin.
Tietokirjoja:
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1946, Ajankuvia vuosilta 1946-1966
Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa / Matti Peltonen (toim.).
Asiasana (henkilö): Kärki, Toivo, 1915-1992. ; Helismaa, Reino, 1913-1965. ; Pakarinen, Esa, 1911-1989. ; Fogelberg, Ola, 1894-1952. ; Linna, Väinö, 1920-1992. Tuntematon sotilas.
Asiasana: kulttuurihistoria populaarikulttuuri ; kulttuurihistoria Suomi 1950-luku ; populaarikulttuuri Suomi 1950-luku ; populaarimusiikki historia Suomi ; elokuva historia Suomi 1950-luku ; kirjallisuus Suomi 1950-luku ; sarjakuvat historia...