Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Varkaus on luonnonläheinen kaupunki, jossa on hyvät ulkoilureitit. Mutta minne olisi suunnistettava, jos haluaisi poimia marjoja ja sieniä? Pääseekö Kämärin… 163 Hei, Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä. Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä. Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa, mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli. Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin. Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja, näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!   Yst. terv. Virpi Naumanen            
Donna Leon on kirjoittanut kirjan Give Unto Others, suomeksi Hyvän nimessä. Mikä tämän kirjan nimi on ruotsiksi? 126 Donna Leonin teosta Give Unto Others (2022) ei ole vielä käännetty ruotsiksi. Teos on Guido Brunetti -sarjan 31. osa. Louise Bäckelin Förlag julkaisee seuravan ruotsinkielisen Brunetti -sarjan käännöksen keväällä 2025. Kyseessä on sarjan 24. osa nimeltä Kärlek som dödar (Falling in love, 2015). Bokförlaget Forum on julkaisut sarjan aikaisemmat 23 osaa ruotsiksi.
Kysyn sukulaiseni kuolinvuotta. 295 Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Mistä saisi luettelon niistä vakiintuneista nimien "tavauskirjaimista" tai tarkemmin sanoen "tavaussanoista", joita käytetään puhelimessa, kun tarkistetaan… 1290 Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö: a=Aarne b=Bertta c=Celsius d=Daavid e=Eemeli f=Faarao g=Gideon H=Heikki i=Iivari j=Jussi k=Kalle l=Lauri m=Matti n=Niilo o=Otto p=Paavo q=Kuu r=Risto s=Sakari t=Tyyne u=Urho v=Vihtori w=kaksinkertainen v. x=Äksä y=Yrjö z=Tseta ä=Äiti ö=Öljy ü=saksalainen y. å=ruotsalainen o Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen: 1=ykkönen 2=kaksi 3=kolmonen 4=nelonen 5=viisi 6=kuutonen 7=seitsemän 8=kahdeksan 9=yhdeksikkö 0=nolla Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
Muistan, että joskus 2000-luvun alkupuolella R-kioskeissa oli paksuja matkakatalogeja, joita sai ottaa ilmaiseksi. Mikähän taho näitä on painattanut? 160 Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
Onko mistään kirjastosta mahdollista löytää suomenkielisiä sanoja Felix Mendelssohnin Auf Flügeln des Gesangesiin? 1562 Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta: www.helmet.fi
Ilmestymässä on kesäkuun puolessa välissä Teetä ja sympatiaa-niminen Mccall Smithin kirja. Ilmeisesti ei ole tilattu teille. Aiotaanko tilata? 820 Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Onko Konfutsen viisaudelle "Our greatest glory is not in never falling, but in rising every time we fall" vakiintunutta käännöstä suomeksi? Ja kumpi muoto… 1096 Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut. Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Mistä löytäisin tällaisen teoksen: Galtung, J. & Ruge, M. (1965) the structure of foreing news. The presentation of the congo, cuba and cyprus in four foreign… 1079 Julkaisua Journal of international peace research ei ole löytynyt Suomen kirjastoista. En löytänyt myöskään Norjan, Tanskan enkä Ruotsin kirjastojen tietokannoista.
Haluaisin liittyä äänikirjojen kuunteluun. Nyt en tiedä sitä PIN koodia. Kirjastokortti on. 193 Kirjastokorttiin liittyvän pin-koodin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Etsin Lassi Nummen runoa, joka alkaa Sumun ja meren rajalla... 680 Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Muistini hapuilee runoa kurkien muutosta, jossa vako viiltyy tyhjään. Äänet huutavat kaipausta paikkaan, joka poissa on, joka täältä poissa on. Helvi Juvosta? 215 Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954).
Mikä mahtaa olla laulun ”Ging gong gudi” alkuperä ja historia? Mitä laulun teksti on sisällöltään? Mitä kieltä laulun teksti on? 613 Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta.  Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905.  Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen.  Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi.  Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Olen palauttanut Peter Pan -videon. Silti se näkyy lainoissani. Palautin sen suoraan virkailijalle Sellon kirjaston alakertaan. Sanoin että video näkyy… 1457 Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Löytyisikö Hadrianuksen runon suomentajaa? Suomennos alkaa näin: "Sieluni herkkä ja leijuva". Kyseessä on siis Rooman keisari (Caesar Publius Aelius Traianus… 430 Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös. Sieluni häilyväinen, hieno, ruumiini vieras ja seuralainen, nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan, etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan. Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Yritän löytää tietoa Syksyn sävelen vuoden 1988 tuloksia, Kirka voitti kappaleella Surun pyyhit silmistäni pois, mutta miten meni muut sijoitukset? 1838 Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja. Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset: 1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka) 2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo) 3. Siivet (Paula Koivuniemi) 4. Tähtihetki (Teuvo Oinas) 5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo) 6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua) 7. Oo mamma mia mia maa (Marion) 8. Me teimme sen (Katri Helena) 9. Rankan...
Haluaisin 1990-luvun suomalaisesta pop-musiikista bändien ja laulajien nimiä. 1990-luvulla oli paljon suomalaisia pop-, dance- ja elektronisen musiikin… 1190 Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä: http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999 Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Onko amerikkalaisella kasvilla Lithospermum multiflorum suomenkielistä nimeä - tai kasvaako sitä Suomessa? Jotkut lähteet kutsuvat sitä nimellä Puccoon, joka… 139 Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm....
Olisikohan jostakin löydettävissä Emmerich Kálmánin Kylän lapsia -kappaleen sanat tai vaikka vain osa niistä? Sävellys ilmeisemmin sisältyy… 475 Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno  : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Onko biisi nimeltään Fever jostain musikaalista tai elokuvasta ? 2726 Kappaleen Fever on alunperin tehnyt v. 1956 Little Willie John. Louis Prima & Keely Smith esittivät kappaleen v. 1959 musiikkielokuvassa "Hey Boy, Hey Girl" - ei siis alunperin elokuvasävelmä. Lähdeteos: Warner, Alan: Who sang what in rock'n'roll (ISBN 0-7137-2089-1). London: Blandford, 1990 s.77