Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa...
Fazerin sivuilta selviää, että Fazerin sinistä on valmistettu vuodesta 1922 asti. Sen valmistamiseen on alusta alkaen käytetty Ecuadorista peräisin olevaa Arriba-kaakaota sekä tuoretta maitoa. Sivulla ei kerrota, onko resepti muuten pysynyt muuttumattomana. Voit kysyä lisätietoja suoraan Fazerilta. Yhteystiedot löytyvät Fazerin sivulta.
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-...
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Viirin kuva-aihe näyttää aika tyypilliseltä verenluovutukseen liittyvältä kuvalta. Mistään ei kuitenkaan löydy täysin samanlaista kuvaa, joten viirin tarkempi alkuperä jää arvoitukseksi.
Alla aiheeseen sopivaa kaunokirjallisuutta:
Aakko, Emilia: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2466827
Colfer, Eoin: Tohtori Anna-Liisa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248900
Karsikas, Ilja: Amos ja sukupuu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2286472
Sumanen, Nadja: Rambo https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2202813 (nuortenkirja, sopii myös hieman vanhemmille lapsille)
Tässä vielä muutama, valitettavasti hieman vanhempi teos, jotka on tehty mielenterveys-/lastensuojeluyhdistysten toimesta :
Holmberg, Tiina: Kun maasta sataa vettä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1619664 (Pesäpuu ry,...
Pääkirjaston kokoelmiin kuului 439 431 kirjaa v. 2003. Luku lienee hieman kasvanut viime vuoden aikana, vaikka kirjaston kokoelmat pyritään pitämään suunnilleen saman suuruisina vuodesta toiseen. Lukuun sisältyy aikuistenosasto, lasten- ja nuortenosasto ja musiikkiosasto. Huomattavasti eniten kirjoja on aikuistenosastolla: 351 669 kirjaa (v. 2003). Osaa kirjoista säilytetään varastossa, joten läheskään kaikki kirjat eivät ole asiakkaiden yhdellä kertaa nähtävissä, mutta myös varastossa olevia kirjoja lainataan ja haetaan asiakkaiden nähtäväksi pyynnöstä. Lisäksi kirjaston kokoelmiin kuuluu huomattava määrä lehtiä, musiikkia, äänikirjoja, elokuvia jne., joten yhteensä koko kirjastoaineiston määrä nousee pääkirjastossa yli 500 000:n. Koko...
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista...
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä. Palvelu tarjoaa suuntaa antavaa tietoa nimien määristä. Harvinaisten nimien kohdalla tarkkaa määrää ei kerrota yksityisyyden suojaamiseksi.
Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Ei tule maksua. Varauksen noutoaikaa on vielä jäljellä ja ehdit sopia kirjastoauton henkilökunnan kanssa, miten varauksesi kanssa toimitaan. Voit joko jatkaa noutoaikaa, vaihtaa noutopaikkaa tai perua varauksen. Välitän viestisi kirjastoauton väelle ja he ovat yhteydessä sinuun mahdollisimman pian.
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN…
Valitettavasti emme laulua tunnistaneet. Radio Dein sivuilta löytyy kuuntelijan toivelista. Löytyisikö etsimäsi laulu niiden joukosta? Muutaman sopivan nimisen laulun tekstejä löytyikin, mutta niiden joukossa ei ollut kysymiäsi sanoja:
http://extra.radiodei.fi/KL/KL.html
Ehkäpä kannattaisi kysyä radiokanavalta:
http://www.radiodei.fi/
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
