Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Käyntikortti, joka alkaa rivillä "Sinitakki sittiäinen, luota karjatarhan portin..."
Runo sisältyy mm. teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (Tammi, 1978, s. 21) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (Tammi, 1985, s.80).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kirja on Rebecca Jamesin Ystävä hyvä (Otava 2010).
Katherine aloittaa uudessa koulussa saadakseen etäisyyttä pikkusiskonsa Rachelin kuolemaan. Alice-niminen tyttö haluaa innokkaasti ystävystyä Katherinen kanssa, ja lopulta selviää, että Alicen veli on syyllinen Rachelin murhaan.
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella.
Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/
Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp
Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&...
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaosastoa, vaan jokainen kirjasto tai kirjastokimppa päättää hankinnoista itsenäisesti. Suuremmissa kirjastoissa voi olla erillinen hankintaosasto, pienemmissä asiasta päättää kirjastonjohtaja. Kaikissa oman kirjaston hankintoja koskevissa asiassa kannattaa olla yhteydessä suoraan oman kirjaston henkilökuntaan. Tässä tapauksessa Suomussalmen kunnankirjaston puhelinnumero on 044 777 3227. Sähköpostiosoite on paakirjasto@suomussalmi.fi. Kirjastotoimenjohtaja Anette Karjalaisen puhelinnumero on 044-581 1488.
Heikki Poroila
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Kahden keikka (saks. Ein Fall für zwei) on saksalainen televisiosarja, jonka aloitusjakso esitettiin saksalaisella ZDF:n kanavallla syyskuussa 1981. Suomessa sitä on esitetty YLE:n TV2:lla vuodesta 1983 alkaen. Sarja siirtyi YLE:n TV1:n ohjelmistoon alkuvuonna 2014.
Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
