Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Suomesta isoja C-kasettikoteloita kannattaa kysyä BTJ-kirjastopalvelusta www.btj.fi sekä parista muusta paikasta www.cityplus.fi ja Näkövammaisten Keskusliitosta www.aviris.fi
Kaksi ensimmäistä myyvät ja välittävät koteloita ja kolmas käyttää paljon vastaavia, joten yhteystietoja saanee myös sieltä. Muitakin paikkoja tietysti on, mutta näistä voi aloittaa. Suomen Musiikkituotanto (Turku) 02 2425444 välittää myös ko. tuotteita.
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut...
Hei,
Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan
"Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen."
Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan:
"Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös...
Tarkoittamasi teos on oletettavasti Ruskea kirja: Saksan natsiterrorin hirmuista (Braunbuch über Reichstagsbrand und Hitlerterror, 1933). Teos julkaistiin Pariisissa vuonna 1933, ja sen taustalla vaikutti Saksalaisen fasismin uhrien maailmanapukomitea, jota johti Saksan kommunistisessa liikkeessä toiminut poliitikko ja kustantaja Wilhelm (Willi) Münzenberg (1889–1940). Münzenberg oli paennut avustajiensa kanssa Ranskaan kommunistien vainoihin johtaneen Berliinin valtiopäivätalon palon ja kansallissosialisten valtaannousun jälkeen. Münzenbergin kanssa Pariisiin pakenivat muun muassa Babette Gross, Hans Schulz, Arthur Koestler, Gustav Regler ja Otto Katz. Saksan kommunistisen puolueen (KPD) jäsenet perustivat Pariisissa Éditions du Carrefour...
3D-tulostimet tulevat asiakkaiden käyttöön helmikuun 2018 puolella. Laite on Prenta Duo XL SE. Tulostusmateriaali on PLA-muovi. Viipalointiohjelma eli ohjelma, joka "kääntää" 3D-mallin tulostimen "ymmärrettäväksi", on Simplyfy3D-tulostusohjelma. Ainakin tiedostomuodot obj ja stl käyvät.
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma...
Ainakaan seuraavista lähteistä ei löytynyt tietoa, että Anni Polvalta olisi jäänyt joku teos kesken:
-Suomen kirjailijat 1945-1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1985.
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta ; toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu. 1999.
Myöskään useilta nettisivuilta ja lehtileikkeistä ei löytynyt tietoa, että Polvalta olisi jäänyt kirjan kirjoittaminen kesken.
Polvalta on 48 vuoden aikana julkaistu 104 teosta. Näin ollen yhden vuoden aikana olisi julkaistu keskimäärin noin kaksi teosta. Julkaisuajoista näkee, että alkuvuosina tahti oli yksi kirja vuodessa, mutta kirjoittamistahti kiihtyi sen...
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Turun sanomat kertoo 18.7.2004:"Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa." https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073980137/Ongelmajatelaitos+nielee+takavarikoidut+huumeet
Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher
Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244)
Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä...
Kyseessä näyttäisi olevan Lauri Parviaisen säveltämä lastenlaulu ”Metsästysretki”. Se on julkaistu laulukirjassa ”Pienten lauluja” (WSOY, 1958; useita uudempiakin painoksia).
Kyllä vain. Harry Potter -kirjoissa on useita tällaisia henkilöitä, tunnetuimpina varmastikin Hermione Granger ja Harryn äiti Lily Evans. Heitä kutsutaan jästisyntyisiksi (engl. muggle-born).
Lisätietoa esim. Potterwikistä: https://harrypotter.fandom.com/fi/wiki/Veris%C3%A4%C3%A4dyt
Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan misääri tarkoittaa eräissä korttipeleissä (esim. skruuvissa) erää, jossa vältetään tikkien ottamista. Sanan alkuperä on ranskan sana "misère" eli suomeksi ahdinko, puute, huono onni.
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
