Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole.
Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu:
”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla.
Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,...
Eelis-nimen alkuperä on heprean Elisa, joka merkitsee "Jumalani on pelastus". Elisa on Vanhan testamentin profeetta.
Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, jonka merkitys on "kuka on niin kuin Jumala". Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Arkkienkeli Mikaelille on Suomessa omistettu useita kirkkoja, ja hänen mukaansa on saanut nimensä Mikkelin kaupunki.
Mikael oli nimenä Suomessa yleinen jo keskiajalla. Kansainvälisestikin nimi on erittäin suosittu.
Temu-nimeä ei löytynyt lähdeteoksista. Oletettavasti se on samaa alkuperää kuin nimi Teemu, jonka lähtökohtana on kreikkalaisperäinen nimi Nikodemus, joka tarkoittaa kansan voittajaa (nike = voitto, demos = kansa). Myös tämä nimi esiintyy Raamatussa....
Tässä joitakin jouluaiheisia teoksia.
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittanut Rudy de Casseres, Raimo Salomaa
Hauskaa joulua : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila
Joululipas / Richard Paul Evans
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf
Matka joulun taloon : joulun satuja ja runoja / Hannele Huovi
Kaksi kertomusta : Jouluilta / Charles Dickens ; suom. Kari Salonen : Uudenvuoden kellot
Jouluoratorio / Göran Tunström
Kolmen kuninkaan kumarrus / Michel Tournier ; suomentanut Annikki Suni
Vanhan herran joulu / Oscar Hijuelos
Sydäntalven ruusu : joulumietteitä / Liisa Mäntymies
Fanny ja Alexander / Ingmar Bergman
Joulua pakoon / John Grisham
Taatan joulu / F. E. Sillanpää
Joulumuisto / Laila...
Ihmisen tiheys on lähellä veden tiheyttä. Ihminen pystyy kellumaan, kun vetää keuhkot täyteen ilmaan. Aikuisen ihmisen keuhkoihin mahtuu noin kuusi litraa keveää ilmaa. Se toimii kellukkeena. Rasva on vettä kevyempää, joten lihavat ihmiset kelluvat helpommin kuin laihat. Jos vetää keuhkot täyteen vettä, uppoaa. Kaikki hukkuneet painuvat pohjaan, kunnes mätänemiskaasut nostavat ruumiin pintaan. Ohessa Tiede-lehdessä 7/2008 julkaistu artikkeli Miten uimari pysyy pinnalla? http://www.tiede.fi/arkisto/artikke...mp;vl=2008 .
Tyyneysrukous on tullut tunnetuksi erityisesti Anonyymien Alkoholistien käyttämänä ja se kuuluu näin: "Jumala suokoon
minulle tyyneyttä hyväksyä asiat,
joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa, mitkä voin,
ja viisautta erottaa nämä toisistaan." Rukous löytyy hieman erilaisina versioina internetistä ja esimerkiksi teoksesta "Rohkeutta muuttua - päivä kerrallaan II Al-anon perheryhmässä" (Al-anon keskuspalvelu 1998, s.1).
Tyyneysrukous ei ole kuitenkaan Fransiskus Assisilaisen laatima rukous, vaikka näin toisinaan oletetaankin. Rukouksen on laatinut amerikkalainen protestanttiteologi Reinhold Niebuhr 1930- tai 1940-luvulla ja sen alkuperäinen nimi on "Serenity prayer". Alkuperäisversio on siis englanninkielinen ja se alkaa sanoilla: "God...
Ensimmäisen kerran hehkulamppu keksittiin jo vuonna 1801, mutta varsinaiset käyttökelpoiset versiot syntyivät 1879. Keksijästä oli kiistaa, sillä englantilainen Joseph Swan ja amerikkalainen Thomas Edison kehittelivät lamppujaan samoihin aikoihin. Kaupallinen sarjatuotanto alkoi 1880. Keksintö levisi nopeasti, sillä vuonna 1885 Yhdysvalloissa oli käytössä jo 250 000 hehkulamppua ja vuosisadan vaihteeseen tultaessa yksin Lontoossa noin 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen sähköpurkauslamppu valmistettiin vuonna 1901 ja ensimmäinen neonputki 1901.
Suomessa ensimmäinen sähkövalo syttyi jo vuonna 1882 Tampereella, Finlaysonin tehtaan kutomosalissa. Suurimpien kaupunkien sähköistys eteni tämän jälkeen ja vuoteen 1920 mennessä lähes kaikissa kaupungeissa...
Jude Deverauxin sarjat ovat kovin mutkikkaita.
Internetistä löytyy hänen fanisivunsa osoitteesta http://www.wabaweb.com/JudeDeveraux/books.htm
Siellä on lueteltu useita sarjoja ja myös sarjoihin kuulumattomia kirjoja. Tuon luettelon mukaan Ylämaan lumous (Temptation) ei kuulu mihinkään sarjaan.
Ylämaa- ja Montgomery-sarjat ovatkin samaa, ts. Ylämaa-kirjat aloittavat Montgomery-suvusta kertovan sarjan. Ensin on Ylämaan lupaus, sitten Ylämaan taika, kolmantena Ylämaan laulu ja neljäntenä Ylämaan enkeli. Kirjoja ei tuon mukaan ole suomennettu "oikeassa" järjestyksessä. Montgomery-sarjan lisäksi kyseisellä sivulla on lueteltu myös Velvet-sarja (Ylämaa), jonka aloittaa suomentamaton The Black Lyon, sitten tulevat mainitut neljä Ylämaa-kirjaa (...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) antaa nimelle ”Tuukka” kaksi mahdollista alkuperää. Se voisi tulla skandinaavisesta etunimestä ”Tore” tai ”Tor”. ”Tor” viittaa ukkoseen tai skandinaaviseen ukkosenjumalaan, josta käytetään myös muotoa ”Thor”. ”Tore” on puolestaan tuosta nimestä johdos ja tarkoittaa ’Torin taistelijaa’.
Toinen mahdollisuus on, että ”Tuukka” on kehittynyt harvinaisesta Länsi-Suomessa käytetystä etunimestä ”Thoke”. Sen alkuperästä ei näytä olevan tarkempaa tietoa. Nimen ”Thoke” perusteella arvellaan kehittyneen myös paikannimi ”Toukkila” tai ”Tuukkala”, jonka on saanut ainakin kolme Etelä-Savossa sijainnutta kylää. Gustaf von Numersin näytelmä ”Tuukkalan tappelu” (1889) lienee tuonut nimelle romanttista sävyä....
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanalla on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj "rouva, jumalatar, ruhtinatar" ja hantin samaa merkitsevä näj ja sanavartalon suomalais-ugrilaiseksi asuksi on rekonstruoitu naje. Tätä on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta, alkuaan indoeurooppalaisesta vartalosta näxi-. Kuten verbi naida, myös nainen on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. Vanhimmassa kirjakielen muodossa nainen oli kuitenkin harvinainen...
Ilkka Remes – oikealta nimeltään Petri Pykälä - on syntynyt Etelä-Karjalassa, Luumäellä vuonna 1962. Kirjailija ei esittele yksityiskohtaisia tietoja elämästään eikä viihdy julkisuuden valokeilassa. Elämäkertaa kirjailijasta ei vielä ole. Tietoja tuotannosta löytyy huomattavasti runsaammin.
Lehtijutuissa kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta on kerrottu jonkin verran. Luokkatoverit muistavat hänet matemaattisesti lahjakkaana, koulussa hyvin menestyneenä, valokuvauksesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneena lukiolaisena. Lapsena tuleva kirjailija ahmi Viisikoita, Simo Penttilän seikkailukirjoja ja muita poikien suosikkeja. Lapsuuskoti itärajan tuntumassa on myös osaltaan vaikuttanut kirjailijan aihevalintoihin.
Lehtijutut:
Esa Mäkinen...
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Hei!
Suomen almanakassa Kiia, josta tavataan myös muoto Kia, otettiin v. 2000 rinnakkaismuodoksi Kristiinan päivälle 24.7.
Ruotsinkieliseen almanakkaamme nimi tuli samanaikaisesti muodossa Kia, juhlii myös 24.7. (ks. sivu http://www.genealogia.fi/nimet/nimi33as.htm ) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Kiian kohdalla nimeen Kyriake, jolloin nimipäivä on 7.7.
Lähde:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999
Jyväskylän kaupungin perustaja oli Carl Christian Rosenbröijer. Jyväskylän historiasta voit lukea seuraavista verkkopalveluista:
Jyväskylän aikamasiina, http://www3.jkl.fi/historia/ (Rosenbröijeristä, joka teki aloitteen kaupungin perustamisesta http://www3.jkl.fi/historia/henkilot/rosenbroijer/ ) ja Markkinapaikasta mainio kaupunki http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/ . Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837.
Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
Voit käyttää. Postin ikimerkit kelpaavat ikuisesti ostoajankohdasta riippumatta, ja joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa juurikin tuosta lumihiutaleesta. Vuoden 2023 joulutervehdyksen ikimerkki on hinnaltaan 1,50 €, ja myös vanhemmat joulutervehdyksen ikimerkit ovat tämän arvoisia.
Huomioon kannattaa ottaa vuosittain vaihtuva joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä, joka vuonna 2023 on keskiviikko 13.12. Tämän jälkeen voi käyttää 2,30 € maksavaa kotimaan ikimerkkiä, jonka tunnistaa Suomen kartta -symbolista.
Postin sivuilta voit lukea lisää postimerkeistä ja niiden hinnoista sekä joulukorttien lähettämisestä.
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Maailman suurin kirkkorakennus on Pyhän Pietarin kirkko Vatikaanissa.
Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:
"Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[1] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia."
Ks. lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarinkirkko
ja
http://haka.iki.fi/matkailu/rooma/rooma_vatican2.htm
Pyhän Pietarin kirkko ei ole kuitenkaan maailman korkein kirkko. Ulmin tuomiokirkko Saksassa on nimittäin 161,53 m korkea.
Tässä lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulmin_tuomiokirkko
Lähes kaikissa kirjastoissa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. Kopiontimahdollisuudet Helsingin kaupunginkirjastossa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet
Kopioiden hinta Helmet-kirjastoissa 0,30 €, paitsi Vantaa 0,40 €. Maksut löytyvät Helmet-haun ohjeista http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
