Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön...
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Laulun nimi on Chilipippuria ja rakkautta. Sen levytti Ragni Malmsteen vuonna 1962.
Cd:nä tätä kappaletta ei ilmeisesti ole julkaistu, mutta sitä voi kuunnella Youtubesta tai Spotifysta.
Alkuperäisen julkaisun tiedot.
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu ruotsiksi norppaliven suosiosta, siitä löytyy tietoa siitä, mistä on kyse ja hyvää sanastoa, https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/16/video-forsta-saimenvikaren-vi…. Saimaan norppa on ruotsiksi saimenvikare.
Englanniksi uutisointia livekamerasta löytyy myös, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/norppalive_seal_cam_returns_to_mesme…
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Kiveä voi yrittää tunnistaa mm. näiden teosten avulla:
Retkeilijän kiviopas - Geologian tutkimuskeskus GTK
Taipale, Kalle: Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa (Otava 2010)
Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001)
Jones, Adrian: Kivet (WSOY 2006)
Olisikohan kyseessä I'll Fly Away (Kaus pois) -sarja, jota on esitetty TV1:llä 1994 vuonna? http://www.elonet.fi/fi/elokuva/196712 http://en.wikipedia.org/wiki/I%27ll_Fly_Away_%28TV_series%29
Ilmeisesti sarja ei perustu romaaniin.
VTS eli Vessel Traffic Service tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Tässä muutama nettiosoite:
http://www.fma.fi/vts/index.html,
http://www.uscg.mil/d1/units/actny/wwm/vts.html, http://www.worldvtsguide.org/. Seuraavat kirjaviitteet löytyivät Linda-tietokannasta: Koburger, Charles W.: Vessel traffic systems cop. 1986 (Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa), Norrbin, Nils H: Vessel traffic systems, ship handling and ship manoeuvring capabilities,1982 (Teknillisen korkeakoulun kirjasto), Vessel traffic management and information systems / European Commission, Directorate-General Transport, 1996 (Turun kauppakorkeakoulun kirjasto). Arto-artikkelitietokannasta löytyi useampia...
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Laine Publishing –kustannusyhtiön julkaisut on tilattu Hämeenlinnan kirjastoon kirjoina, vaikka niitä markkinoidaan ja myydään lehtinä (magazine). Ne ovat aikuistenosaston (eikä lehtisalin) hyllyssä. Vanamo-verkkokirjastossa hakemalla löytyy esim. 52 x villahuivit, 52 x villasukat jne. Niistä voi tehdä normaalisti varauksen ja ne näyttävätkin olevan kysyttyjä.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Tässä voisi olla kyseessä alun perin Marjorie Henderson Buellin, taiteilijanimeltään Margen vuonna 1935 luoma sarjakuvahahmo Pikku Lulu, englanniksi Little Lulu. Hahmoa on piirtänyt Margen lisäksi muun muassa John Stanley. Pikku Lulusta on tehty myös oma sarjakuvalehti Marge's Little Lulu. Suomeksi sitä julkaistiin nimellä Margen Pikku Lulu vuosina 1956-1962.Lisätietoa Pikku Lulusta löydät esimerkiksi Wikipedia-artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Lulu. Kattavampi Wikipedia-artikkeli löytyy englanniksi osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Little_Lulu.
Tiedustelemasi teksti on Johannes Linnankosken Nuoruudelle kokoelmasta Sirpaleita : tunnelmia ja kertomuksia. Kokoelma on ainakin Linnankosken Kootuissa teoksissa, 3. nidos
Sinuhen tarina (The Story of Sinuhe) on muinaisegyptiläinen kirja, jota ei ole suomeksi lainattavissa kirjastosta. Englanninkielinen käännös The tale of Sinuhe : and other ancient Egyptian poems 1940-1640 BC / Parkinson R.B. on Varastokirjaston kokoelmassa, josta sitä voi tilata lainattavaksi oman kirjaston kautta. Teksti löytyy myös muista julkaisuista, joita on korkeakoulukirjastojen kokoelmissa. Osa tekstistä on kuunneltavissa Oxfordin yliopiston podcastissa, https://staged.podcasts.ox.ac.uk/life-sinuhe. Englanninnos löytyy myös verkosta pdf-versiona.Tietoa kirjasta löydät esimerkiksi Mika Waltari -seuran vuosikirjasta Illusioni 2006. Siinä on Jaana Toivala-Viitarin artikkeli Muinaisegyptiläinen Sinuhen tarina.Finna.fi: Illusioni...
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Pysäköintimittarit tulivat Suomeen 1950-luvun puolivälissä, lähes tasan 20 vuotta sen jälkeen, kun tämä amerikkalaisen Carlton Mageen keksintö oli otettu käyttöön Oklahoma Cityssä heinäkuussa 1935.
Tie ja liikenne -lehden numerossa 1/1955 ilmestyi artikkeli Pysäköintimittarit, niiden toiminta, oikeudelliset perusteet ja käyttöönottomahdollisuudet. Huhtikuussa samana vuonna Helsingin kaupunginhallitus päätti ensimmäisten pysäköintimittarien asentamisesta keskustan pääväylien varrelle. Helsingin kaupunginmuseon verkkosivun mukaan 39 mittaria otettiin käyttöön jo toukokuussa Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla.
Lähteet:
Keksinnöt kautta aikojen
Laura Kolbe & Heikki Helin, Helsingin historia vuodesta 1945
