Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Kuvamiksaaja työskentelee television suorissa monikameratuotannoissa. Max Juntusen Elävän kuvan sanaston (Edita 1997) mukaan "ohjaamossa on kuvasekoitin (miksauspöytä) ja kutakin kameraa sekä ulos lähtevää kuvaa vastaava monitori. Kuvansekoittaja [miksaaja] kytkee uloslähtevän kuvan ohjaajan ohjeiden mukaan".
Opinnäytettäsi varten sinun kannattaa tutustua kuvamiksaukseen liittyvään kirjallisuuteen mahdollisimman
monialaisesti. Englanninkielinen termi on vision mixer.
1. televisiotekniikasta esim.
Bermingham, Alan ... [et al.]
The video studio
Oxford : Focal Press, cop. 1994
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Ward, Peter
TV technical operations : an introduction.
Oxford : Focal...
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Hei,
Tilastokeskuksen Ruututietokannasta laskettuna selviää, että
2 154 598 henkilöä asuu Suomessa Tampereen keskustaajamasta pohjoiseen päin. Rajaus tehty 5x5 km väestöruudulla. Tieto on vuodelta 2016, jolloin koko Suomen väkiluku oli 5 503 297.
Sanaston eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön sivuilla https://www.sanasto.fi/ lainauskorvauksista kerrotaan seuraavasti:
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa. Jokainen tekijä, jonka teosta lainataan kirjastoista, on oikeutettu lainauskorvaukseen.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät...
Nato perustettiin 1949 yhtenä perusteenaan puolustautua Neuvostoliiton laajentumisen uhkaa vastaan. Vuonna 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus käytännössä esti voimassaolonsa ajan Suomen liittymisen tällaiseen liitoutumaan.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017
Ruotsi on onnistunut pysyttelemään sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sveitsin puoluettomuuden taustaa on etsitty 1500-luvulta asti ja kansainvälisesti se vahvistettiin Wienin kongressissa 1815. Irlannin etuna on syrjäinen sijainti. Itävalta oli toisen maailmansodan jälkeen vuosia jaettuna voittajavaltioiden valvontavyöhykkeisiin. Hankalan pattitilanteen ratkaisuksi maa julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi sotilaallisista...
Anneli Saariston esittämä Kaakon lasisiipi -kappale löytyy artistin vuonna 1984 julkaisemalta levyltä Elän hetkessä. Eero Tiikasalon säveltämän laulun sanoittajaksi on merkitty E. Lindholm. Cd-levyltä sen voi kuunnella Saariston kahden albumin kokoelmasta Elän hetkessä ; Näin jäätiin henkiin. Se sisätyy myös Saariston lauluista kootulle Sinulle, sydämellä : 15 toivotuinta -cd-levylle.
Nuotinnosta ei näyttäisi olevan saatavissa, joten sanat joutuu kirjoittamaan kuulemansa perusteella. Onneksi Saaristo laulaa lyriikat erittäin selkeästi. Voit kuunnella kappaleen myös YouTubelta.
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Kemosynteesi on yhteyttämisen muoto, jossa energia orgaanisten tuotteiden valmistukseen saadaan auringonvalon sijaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Kemosynteesiä käyttävät eliöt ovat arkkeja ja bakteereita. Ne valmistavat hiilidioksidista ja vedystä hiilihydraatteja, vettä ja muita yhdisteitä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemosynteesi
Bios. 2: Solu ja perinnöllisyys. Sanoma Pro, 2013. S. 29.
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Kysymyksessä on ilmeisesti kirja nimeltä Märta Baerin tarina:
Märta Baerin tarina/[toim. Timo Elo.].- [Hki] : Terveyden maailma, 1986 (Forssa: Forssan kirjap.). ISBN 951-99748-8-1.
Kirjan saa kaukolainaksi esim. Porin kaupunginkirjastosta.
Asiaa voi tutkia esim. teoksista Suur-Jämsän historia 1-3. Ajallisesti paras lähde lienee Lahti, Markku: Vanhan Korpilahden historia: Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhteisaika emäseurakunnan synnystä 1861 kuntien itsenäistymiseen 1923. Sen mukaan (s. 200)erityisesti Korpilahdella metsä oli vahvaa ja uittovesistöjä runsaasti, sahateollisuus vapautui 1861, työvoimaa oli runsaasti saatavilla ja tukkien hinnat olivat alhaalla... Kirjassa on tarkka kuvaus Vanhan Korpilahden sahateollisuudesta. Kirja on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ehkäpä muitakin syitä nuorten miesten liikkeisiin löytyy näistä lähteistä...
Hei!
Tässä on muutama kirjaa.
Kuvakirjat (85.231):
Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa -kirjat
Björnstjerna: Sagan om den underbara familjen kanin
Fardell, John: När Leo blev uppäten
Furberg, Lena: Min ponny Mulle
Gustavsson, Per: När prinsessor har kalas - ja muut kirjat samassa sarjassa
Klinting, Lars: Castor-kirjat
Kuhlmann, Torben: Armstrong: den första musen på månen
Nilsson Thore, Maria: Bus och frö på varsin ö
Nordqvist: Pettson och Findus-kirjat
Olsson, Lotta: Morris -kirjat
Strömberg, Sara: Birger det lilla storsjöodjuret
Wieslander: Mamma Mu-kirjat
Vähän enemmän tekstiä (84.31 - lasten):
Andersson, Fredrika: Nagu-Nalle-kirjat
Bexell, Eva: Boken om prostens barnbarn
Bjärbo, Lisa: Viggo och...
Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Tapani Kuninkaan kirjassa Ufoja Suomen taivaalla on maininta ufohavainnosta Helsingin keskustassa vuonna 1967, mutta siinä ei kylläkään puhuta bussipysäkistä vaan havainto on tehty kerrostalon ikkunasta ja kohde on nähty rautatieaseman yläpuolella.
Vaara-kirjastoista löytyy myös Suomen ufotutkijoiden Uforaportti- kirjoja vuodesta 1995 vuoteen 2023, niihin on kerätty havaintoja paitsi julkaisuvuodelta myös aikaisemmilta vuosilta. Niitäkin voisi halutessaan selata.
Tutustumisen arvoinen voisi olla niin ikään Tapani Kuninkaan 100 ufoa Suomessa - kirja.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan Suomen ufotutkijoilta, täällä yhteystiedot.
