Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Vanhat Vaasa-lehdet löytyvät mikrofilmattuina Vaasan kaupunginkirjastosta, pääkirjaston uutisalueelta. Mikrofilmilaitetta voi tulla käyttämään omatoimisesti ja voi ottaa kopion haluamastaan kohdasta. Kopiointipalvelua meillä ei ole.
Jos isosiskon lainaamista kirjoista on tullut vasta yksi muistutus, voi kirjoja yrittää uusia. Jos kirjoissa on varausjono, ei uusiminen valitettavasti onnistu.
Jos kirjoista on tullut jo toinen muikkari, ei uusiminenkaan ilman kirjaa enää onnistu.
Tällaisten ongelmien takia sanomme aina, ettei omaa korttia pitäisi lainata kenellekään.
Isosisko joutuu nyt ison urakan eteen. Kirja pitäisi löytää pikaisesti eli huone siivota huolellisesti. Jos kirja ei löydy, joutuu kirjan lainannut neuvottelemaan kirjastossa kirjan korvaamisesta. (isä tai äiti voivat auttaa)
Odotteluaikana pikkusisko voisi käydä kirjastossa isosiskon, isän tai äidin kanssa ja käyttää seuralaisen korttia omassa lainaamisessaan.
Kyseessä täytyy olla Ernest Thompson Setonin Villejä eläimiä.
Kirjasta löytyy tarina Lobo-nimisestä harvinaisen suuresta sudesta, susien kuninkaasta, jolla oli valkoinen puoliso,
sekä tarina Risakorva-nimisestä jäniksenpoikasesta, josta kasvaa suuri ja vahva urosjänis.
Näiden lisäksi kirjassa on tarinoita linnuista, koirista, hevosesta ja ketusta.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Ruotsinnosoikeudet Sirpa Kähkösen romaaniin 36 uurnaa on myyty Ruotsiin Lind & Co -kustantamolle.Valitettavasti ruotsinnoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä julkaistu tietoa.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=20317&order=author&asc=1&lang=FIN&page=1https://www.ahlbackagency.com/book/36-urns-a-history-of-being-wrong/?bo…
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit...
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Turussa asuva saa lehdet helpoiten tutkittavakseen Turun yliopiston kirjastossa. Molemmat lehdet näyttävät löytyvän paperiversioina, Paikallissanomat myös mikrofilminä.
Lehdet ovat yliopiston kirjaston varastossa, joten niihin täytyy tehdä etukäteen aineistopyyntö. Kannattaa vaikka soittaa neuvontaan, yhteystiedot löydät kirjaston kotisivuilta: http://kirjasto.utu.fi/
Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Kysyjä viitannee tässä viimeaikaisiin, uuden koronaviruksen aiheuttamiin tautitapauksiin Kiinan Wuhanissa. Viranomaiset ovat katkaisseet juna-, lento sekä muut liikenneyhteydet Hubein maakunnassa keskisessä Kiinassa sijaitsevaan Wuhaniin sen jälkeen kun tauti puhkesi. Myöhemmin kiellettiin suurin osa kaupungin sisäisestä liikenteestä, myös yksityisajoneuvot. Terveysviranomaiset myös edellyttävät, että kaikki Wuhaniin matkustaneet rekisteröityvät kunnallisilla terveysasemilla ja pysyttelevät kotonaan 14 päivän karanteenissa. Kaupungissa rakennetaan nopealla vauhdilla kahta, pelkästään uuden koronavirustartunnan saaneiden hoitoon tarkoitettua sairaalaa. Paikalle on avuksi lähetetty 450 armeijan lääkintätyöntekijää.
Ylen verkkouutisessa...
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81).
Turun kaupunginkirjaston pikalainoja voi uusia 2 kertaa sekä internetin että puhelimen kautta, mikäli pikalainasta ei ole varauksia. Sen jälkeen on tuotava laina nähtäväksi kirjastoon, jotta sen voi vielä uusia.
Lassi Sinkkonen syntyi Viipurissa 1.4.1937 ja kuoli Helsingissä 3.2.1976. Hänen pääteosiaan ovat Sumuruisku (1968), Solveigin laulu (1970) ja Sirkkelisirkus (1975). Sinkkonen on kirjoittanut myös runoja.
Solveigin laulu on tv-näytelmäksikin muokattu proletaarisen perhe-elämän analyysi. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on kovan elämän takia katkeroitunut. Famu on Solveigin isoäiti, joka rakastaa, kun Saara ei osaa. Tarina sijoittuu sota-ajan Helsinkiin. Kirja on saanut Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon vuonna 1971.
Kirjan jatko-osa on Solveig ja Jussi (1973).
Lisätietoa saat lähteinä käytetyistä kirjoista
Koskela, Lasse: Suomalaisia...
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa...
