Esimerkiksi perinteikäs Kirjastokalenteri on sellainen, johon on virallisten liputuspäivien lisäksi koottu Suomessa ja maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja ja kirjailijoiden ja muiden kulttuurihenkilöiden merkkipäiviä jne.
https://www.finna.fi/Record/helle.1596133?sid=3075421377
Lisäksi verkosta löytyy monia sivustoja, joille on koottu Suomessa jaa maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja, tässä muutama:
https://juhlakalenteri.finlit.fi/
https://www.oph.fi/fi/opettajille/teemapaivakalenteri
https://www.soste.fi/tietoa-jarjestoista/teemapaivat/
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Kuvailemasi kaltaista Java-kehitysympäristöä ei vaikuta olevan olemassa. Lukuisat webhotellit tarjoavat kyllä Javaa tukevia palvelinympäristöjä, joissa voidaan ajaa Javaa käyttävä sovelluksia.
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/...
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
