Mainosta ei löytynyt sanahauilla, kuvahaulla, videohaulla hakukoneella. Katselin Youtubesta Mtv:n vuosikymmenten parhaita mainoksia sarja, mutta niihin tämä ei ollut päässyt. Kuitenkin Youtubesta kannattaa yrittää etsiä, sieltä löytyy paljon materiaalia, https://www.youtube.com/results?search_query=mtv+3+mainoksia.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa tämän mainoksen?
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Lassila & Tikanoja neuvoo kierrättämään lasin näin:
"
Lasin kierrätys
Lasin kierrätysohje
Lasin kierrätykseen voi laittaa kaikki tyhjät ja puhtaat värilliset ja kirkkaat lasipullot ja -purkit.
Lasin kierrätykseen eivät kuulu kristalli, posliini, keramiikka, ikkunalasi, autojen tuulilasit, hehkulamput, pullojen korkit ja kannet, lämpölasi tai peililasi.
Tyhjennä ja huuhtele lasin kierrätykseen toimitettavat lasipurkit ja -pullot ennen keräysastiaan laittamista. Poista purkeista ja pulloista myös metalli- ja muoviosat, kannet ja korkit. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa välttämättä."
Eli metallihäkkyrä pois.
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Alf Börskogin kirja on Ruijan Kaiku 1/2004 -lehdessä olleen tiedon mukaan hyväksytty julkaistavaksi ja se on tulossa myös Lapin maakuntakirjastoon, josta sen voi lainata kaukopalvelun kautta. Lapin kirjasto -tietokannassamme teos on näkyvissä pian sen jälkeen kun se on tilattu. - Kveenin kieli on norjalaisympäristössä kehittynyt suomalaisperäinen kieli.
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Pienen etsinnän jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen että sinulla on puutarhassasi isopirkon toukka (Anatis ocellata). Lisätietoa löytyy mm. https://www.otokkatieto.fi/species?id=663
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan pajun hyvistä ominaisuuksista. Luken mukaan pajun kasvatus osataan jo aika hyvin, mutta kasvattamisen saamisessa kannattavaksi on vielä tekemistä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/pajussa-on-potentiaalia
https://www.luke.fi/fi/uutiset/pajusta-pohjolan-bambu-luke-kartoitti-vi…
Pajuhakkeen käyttökohteiksi on ajateltu esim. energiapolttoa, bioreaktori- ja puuhakesuodatinkäyttöä, biohiiltä ja kuivikevalmistusta. Pajubiohiien käyttöä kasvualustana on tutkittu. Biohiiltä voidaan myös käyttää kompostin tukiaineena lisäämään kompostin ravinnearvoa.
https://www.huomisenmetsa.fi/miksi-paju
https://forest.fi/fi/artikkeli/pajusta-tehdaan-ilmastopioneeria-biohiil…
Turvetta korvaavia erilaisia...
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Mikko Jokelan säveltämä ja Asko Raivion sanoittama "Sipuli-Sanni" sisältyy nuottiin Kaseva: "Kun maailma elää" (Love, 1976). Laulu alkaa: "Voinko mä mihinkään luottaa?" Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Ruoveteläisperhe, jonka kanssa Klaus Mann ystävystyi, oli Pekkalan kartanossa asunut Aminoffin perhe.
Pako pohjoiseen -kirjan Ragnarin esikuva on Hans Aminoff, hänen siskostaan Ingridistä on tullut romaanin Karin ja Gunnar-veljestään Jens.
Klaus Mann – Flucht in den Norden – Eine Spurensuche – alltomsverige (wordpress.com)
