Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun."
Kokeilin juuri omalla puhelimellani ja sain äänikirjan kuulumaan normaalisti.
Keksin vain kaksi selitystä. Ensimmäinen on Elibs-sovellutukseen tullut uusi päivitys. Jos se on asentamatta, saattaa toiminta takkuilla.
(puhelimen kaupasta näet myös päivitystä odottavat sovellutukset)
Toinen ongelma saattaa olla jonkinmoinen jumi. Siitä saattaa päästä kirjautumalla ulos Ellibsistä ja uudelleen sisään.
Jos nämä eivät auta, voit tulla kirjastoon pyytämään apua. Autamme joko lennosta tai varaamme sinulle ajan. Voit varata ajan myös itse netissä .https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Toivottavati kuuntelu sujuu yhtä iloisissa merkeissä tänäkin vuonna.
Aamulehden (23.9.2016) artikkelissa on listattu ansiokkaasti Marionin esiintymisiä ja levytyksiä sekä Saksassa että muissa maissa. Samoin tietoa levytyksistä löytyy Marionin omilta kotisivuilta.
Ensimmäinen ja menestynein Marionin Saksassa levyttämä single oli El Bimbo / Rikke-ding, rikke-dong vuonna 1974 ja viimeinen vuonna 1979 Napoleon / Tu was dir spass macht.
Aamulehden artikkelissa Marion itse kommentoi levytysten loppumista Saksassa näin: "Pikkuhiljaa Saksa-kuvio kuitenkin kuivui kasaan niin kuin näissä tapauksissa yleensä käy. Ei kukaan koskaan sano, että nyt lopetetaan. Asiat vain hiipuvat."
Lähteet:
Lähde, Antti: Ota opiksi, Saara Aalto – Marion hurmasi Saksan tv:ssä jo 70-luvulla: ”Olin kuin...
Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen Realismi-artikkeli listaa eri maiden tunnetuimpia realismin edustajia:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Kirjasampo-sivustolta löytyy pidempi lista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36fd3d2f-63dc-4d73-9619-d…
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Sanan alkuperää emme löytäneet.
Pienen Tietosanakirjan mukaan anjovis (Engraulis encrasicholus) on sillikala, joka elää Välimeressä, Atlantissa, Pohjanmeressä, ja Mustassameressä, harvoin saatu Itämerestä. Meillä anjovikseksi sanottu säilykekala on kilohailia, ransk. sardelli taas on oiketa anjovista. http://runeberg.org/pieni/1/0099.html
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi käytännön syistä tuottaa vastauksena referaatteja kirjoista, koska referaatti perustuu aina kirjan lukemiseen. Mutta jos kysyjä tarkoittaa vain kirjan aihepiiriä, esimerkiksi HelMet-kirjastoissa on tämän Jay Asherin kirjan Kolmetoista syytä kohdalle merkitty asiasanat KOULU - ITSEMURHA - TYTÖT - SYYT - IHMISSUHTEET:
Heikki Poroila
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
