Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
"Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013)
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000)
Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Kansallisdiskografia Violasta tai Yleisradion äänitetietokanta Fonosta ei löydy suomenkielistä versiota Eric Martinin ja David Grahamen säveltämästä ja sanoittamasta ja Mr. Bigin esittämästä kappaleesta "To Be with You".
To be with you -niminen kappale käännöksenä Sun kanssas vain löytyy kyllä, mutta säveltäjä on Kim Brown (Renegades)
Hakutulos nimekkeelle "To be with you" Kansallisdiskografia Viola: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29%22&lookfor=%22to+be+with+you%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Yleisradion äänitetietokanta Fono:...
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"...
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Kyllä voi.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita A4 ja A3-kokoisena. Tulostaminen maksaa 0,20 euroa per sivu ja tulostuksen voi maksaa kortilla tai sähköisesti. Käteismaksua ei ole. Helmet
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://...
Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään...
Mahtaisiko kyseessä olla Kati Koivikon vuonna 2019 ilmestynyt matkakertomus ja historiallinen yhteiskuntakuvaus Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä : matkalla Saksan itäosissa. Ote kirjan takakansitekstistä: "Tarinat kuljettavat lukijaa DDR-ajasta aina tämän päivän Saksaan. Pakolaisten saapuminen Syyriasta, levottomuudet idän kaupungeissa, nationalististen ajatusten voimistuminen. Historia kiertyy henkilökohtaisten tarinoiden pohjalle, joiden kautta avautuu uusia näkökulmia tämän päivän Eurooppaan."
Linkki Helmet-hakuun: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388757
Ajantasainen lista löytyy Helmet-verkkokirjaston Kirjastot-sivulta. Valitse Hae palvelun perusteella ja kirjoita Valitse palvelusta -valikkoon palautusluukku. 12.2.2025 tieto palautusluukusta on seuraavien kirjastojen tiedoissa:-Etelä-Haagan kirjasto-Haukilahden kirjasto-Kauniaisten kirjasto-Munkkiniemen kirjasto-Nöykkiön kirjasto-Puistolan kirjasto-Pukinmäen kirjasto-Roihuvuoren kirjasto-Sellon kirjasto-Suutarilan kirjasto-Tapanilan kirjasto-Tikkurilan kirjasto-Töölön kirjasto-Vuosaaren kirjasto
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
