Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Ehkäpä jokin seuraavista voisi tulla kyseeseen:Kati Jaakonen, Opiskelijan keittokirja : simppelit ainekset ja herkulliset lopputulokset"Hellapoliisin Opiskelijan keittokirja on supersuositun Pikkukokin isosisko ja tarjoaa ideoita juuri omaan kotiin muuttaneille."Hanna Himanka, Kokin kotiruokaa"Helpompaa, maukkaampaa ja ravitsevampaa arkiruokaa."Sanna Mansikkamäki, Kiitos! : helppoja arkiruokia"Hyvää ja monipuolista kotiruokaa ilmastoystävällisemmin."
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voi käydä kauppaa niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla pörssilistatuilla osakkeilla ilman välittömiä verovaikutuksia.
Normaalilla tilillä hoidetaan päivittäisiä pankkiasioita. Käyttötililtä voi yleisesti tehdä tilisiirtoja esimerkiksi säästötalletukselle.
Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakes%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tili/
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/sijoittaminen/osakesaastotili.html
https://www.aktia.fi/fi/tilit-ja-kortit/tiliopas
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Terveysinfon sivuilta osoitteesta http://www.terveysinfo.fi/yrityshaku/yritys/Terveys/Suomen+Kansanparant…. löytyy muutama Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavakin kansanparantaja ja sieltä löytyy myös heidän yhteystietonsa.
Apua voisi löytyä myös Kaustisella sijaitsevasta Kansanlääkintäkeskuksesta http://www.kansanlaakintakeskus.com/Suomeksi/Etusivu
Kansanlääkintäseuran eteläpohjalaisia parantajia löytyy osoitteesta http://www.kansanlaakintaseura.fi/hoitajat_list.php?g=1
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Hanne ja Hannele ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Saksassa paljon käytettyjä Hannan ja Johannan kutsumamuotoja.
Saksassa käytetään myös Hannia ja Hannan ja Eleanoren yhdistelmä Hannelorea. Hannele on siis Saksasta lähtöisin.
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Kyseessä on Viveca Sundvallin Mimmi ja kumma kenkäkauppias (ilm. 1989). Samassa sarjassa ilmestyivät myös Mimmi ja vihainen vahtimestari, Mimmi ja hörökorvainen Lasse sekä Mimmi ja miljonääri Mårtensson.
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Jos kyseessä on äänikirja joka on fyysisenä levynä Vaasan kaupunkikirjastossa niin sen voi mahdollisesti kaukolainata oman kirjaston kautta, jotta ne toimitetaan toisesta kirjastosta. Tämä on maksullinen palvelu. Lisätietoja löytyy ensisijaisesti oman kirjaston verkkosivulta, tässä tilanteessa Helmet-kirjastojen sivuilta - Kaukopalvelu | Helmet.
E-aineistoa ei sen sijaan voi kaukolainata joten sitä pääsevät vain lainaamaan tiettyjen kirjastojen asiakkaat. Tästä huolimatta monessa kirjastossa on mahdollista luoda itselle kirjastokortti vaikka ei asu tietyssä paikassa, mutta sen pitää tehdä paikan päällä jotta voi esittää kuvallisen henkilötodistuksen. E-aineiston lainaukseen liittyvään kysymykseen on vastattu aikaisemmin. ...
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758...
