Sarja on julkaistu vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa. Heille voi esittää toiveen sarjan esittämisestä. Palautetta voi antaa: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Sarjatoiveen voi toki esittää myös esimerkiksi Ylelle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Hei,
Kyseessä lienee Mikronikkari (Disney, W., Howard, M., & Rekiaro, I. (1985). Sanoma)
Alkuperäiseltä nimeltään Disney's compurer fun. Kirjaa löytyy vielä kirjastoista kaunolainaksi sekä antikvariaateista, jos haluaa hankkia omaksi.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan tämmätä tarkoittaa haastamista käräjille eli tämmit tarkoittaa käräjähaastetta. Sana esiintyy mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Taustalla on ruotsin sana stämma (haastaa oikeuteen) ja stämning (haaste).Isontalon ja Rannanjärven aikaan oli vielä voimassa vuoden 1734 laki ja sen osa pahanteon kaari (rikoslaki). Sen 18. luvussa säädettiin kirkkorauhasta ja oikeudenkäymisrauhasta. Uusi rikoslaki astui voimaan 1889.tämmi: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_83a9d9e4e29f982ba19c403c433adb7c&word=Pahategon caari luvut 15-22 Agricolaverkon verkkosivuilla: https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175917.html
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Jeannette Bougrabin kirjoja ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu, eivätkä haut kotimaisista kirjastotietokannoista tuottaneet ranskankielisiäkään tuloksia. Edes Bougrabin Suomen-vuosina Helsingissä syntynyttä Lettre d'exil -kirjaa ei näyttäisi suomalaiskirjastoista löytyvän.
Kyseessä on varmaankin Garth Williamsin kuvittama ja kirjoittama lastenkirja ”Valkoinen Pupu ja Musta Pupu” (Otava, 1968). Kettuemosta kertova kirja on Irina Korschunowin kirjoittama ja Reinhard Michlin kuvittama ”Löytölapsi: kuinka pieni ketunpoika sai emon” (WSOY, 1985).
Valitettavasti kumpaakaan ei näytä löytyvän ainakaan Internetissä valikoimiaan esittelevistä verkkokaupoista. Kaikki antikvariaatit eivät kuitenkaan listaa kaikkia kirjavalikoimiaan Internetissä, joten niistä voisi kysyä ihan käymällä tai puhelimitse. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Eino Leinon hieno runo "Virta venhettä vie" on vuodelta 1901 ja se on ilmestynyt alunperin kokoelmassa nimeltä Pyhä kevät. Eino Leinon Helkavirsiä ilmestyi vuonna 1903.
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Kiitos itsellesi kysymyksestä! Suosittelen kysymään Rovaniemen kaupunginkirjastota vaikkapa seuraavia kirjoja:
Italian keittiö(toim.Kay Halsey), Michele Scicolone:Italia – ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, Frances Mayes:Bella Toscana ja Toscanan auringon alla, Maailman keittiöitä:Italia – alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin(toim.Miranda Alberti), Pronto!Pronto! – herkutellen halki Italian (Järvelin, Lindholm) sekä Caroline Ellwood: Italian herkut. Nettisivuja löytyy myös runsaasti: http://www.globalgourmet.com/destinations/italy/, http://www.made-in-italy.com/winefood/food.htm tai http://www.mangiarebene.net/ sisältävät monipuolista tietoa. Jos nämä eivät riitä, kannattaa...
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja...
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Hei,
Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132).
Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista.
Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa.
Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, missä onnistuu mm. VHS-kasettien digitoiminen. Digitointitilan voi varata enintään neljäksi tunniksi päivässä.
Jos tarvitset opastusta digitointitilan laitteiden peruskäyttöön, varaa opastusaika sähköpostitse (osoite: kirjasto.musiikki[at]jyvaskyla.fi), jolloin henkilökunta tekee sinulle varauksen digitointitilaan. Opastamme sopimuksen mukaan ma-pe klo 9-16 välisinä aikoina. Muussa tapauksessa digitointitilan käyttö on täysin omatoimista.
Lisätietoa digitointitilasta ja varauskalenterin löydät verkkokirjastostamme: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…
