"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston...
Paljon lisätietoa lähteistämme ei löydy, mutta ainakin seuraavat:
Ilmari Hahtola, syntynyt 10.8.1905
suorittanut kirkkomusiikkitutkinnon Helsingissä 1931
Iisalmemn maaseurakunnan kirkkomuusikoksi 1936, vuoden 1970 alussa maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin, tuolloin seurakunnan 2. kanttoriurkuriksi
kuoli 29.1.1971
Anja Tsokkisen teokessa
Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
kerrotaan, että hän on sodan jälkeen johtanut ainakin Iisalmen rautatieläisten kuoroa, varmaan muitakin ryhmiä.
Yllämainitut lyhyet tiedot on kerätty matrikkelista
Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974
sekä Kirkon kalenteri -vuosikirjoista.
Todennäköisesti vuoden 1971 iisalmelaislehdistä ja Kirkkomusiikkilehdestä voisi löytyä muistokirjoituksia.
Kysymistäsi vampyyreistä löytyy paljon englanninkielistä tietoa https://vampiresaroundtheworld.weebly.com/asia.html
Aswangeista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-aswang-suomen-kielella?from=term/…
Muinaiset vampyyrinkaltaiset olennot olivat naisia. Naisvampyyrit vaanivat erityisesti raskaana olevia. Taylor, J. & Heikkeri, L. (2009). Vampyyrit. Helsinki: Nemo.
Myanmarissa uskotaan, että erityisesti sikiö ja vastasyntynyt ovat erityisen herkkiä pahojen henkien vaikutukselle. Pulkkinen Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta
https://www.bbc.com/future/article/20151021-the-people-who-drink-human-…
https...
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti...
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Otellon voi ajatella olevan samaa perua kuin Otto, joten Otello voi viettää nimipäiväänsä Oton päivänä 17. huhtikuuta.
"Otto on muinaissaksalainen lyhenne sellaisista nimistä kuten Ottokar tai Ottomar, jotka sisältävät 'tilallista' ja 'varakasta miestä' tarkoittavan elementin -ot, -od. Ranskalainen muoto on Otton, englantilainen Odo ja italialainen Ottone, josta on muodostunut Shakespearen näytelmästä tuttu hellittelynimi Othello." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Valitettavasti Pajurannan tarinoita ei ole enää saatavana mistään äänitteenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622428
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/mistahan-loytyisi-aikoinaan-kasetilta-kuu…
https://finna.fi/Record/fikka.4622428
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti...
Kosmologian eri kysymyksiä ja kehitystä käsitteleviä yleistajuisia teoksia suomen kielellä:
Adams, Fred & McLaughlin, Greg. Maailmankaikkeuden elämäkerta. (Like 2002)
Carroll, Sean. Maailmanlopun hiukkanen. (Ursa 2015)
Enqvist, Kari. Kosmoksen hahmo (WSOY 2003). Monimutkaisuus (WSOY 2007).
Greene, Brian. Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus. (Terra Cognita 2005).
Hotakainen, Markus. Kosminen pimeys väistyy: maailmankaikkeuden arvoituksia. (Otava 2019)
May, Brian; Moore, Patrick & Lintott, Chris. Bang! Maailmankaikkeuden historia. (Ajatus 2007)
Muller, Richard A. Nyt: ajan fysiikka. (Terra Cognita 2017)
Oja, Heikki....
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Laajasta kollegiaalisesta etsinnästä huolimatta emme ole löytäneet tälle sanonnalle ehdokasta sen alkuperäksi. Jos ette vielä ole ehtinyt etsiä sanontaa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, voisi seuraavasta linkistä avautuvia Helmet-kirjaston teoksia suositella https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanonnat__Orightresult__U?lang=fin
Lisää sanontoja käsitteleviä teoksi voi kysellä kirjastosta.
