Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään...
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Ihan näillä sanoilla ei mene Titta Jokisen laulama "Helsingistä Amsterdamiin". Kuitenkin laulussa ollaan ensin transit-hallissa ja lennolle Amsterdamiin mitä ilmeisemmin lähdössä. Kappaleella laulaa myös Pauli Virta. Levytys on vuodelta 1986. Voisiko etsimäsi laulu olla tämä? Esityksen voi kuunnella YouTubelta.
HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva.
Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
Suosittelemme tutustumista Opetusministeriön nettisivuihin.
Linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
voit valita Koulutuksen hankinta ja kelpoisuus -linkin ja samasta linkkilistasta löydät myös koulutusta antavat tahot.
Koska sinulla on jo tradenomin tutkinto, kannattaisi harkita 35 ov:n kirjasto-opintoja. Silloin voisit hakea aikanaan osaan kirjastonhoitajan paikkoja. Osaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja 35 ov kirjasto-opintoja. 20 ov yhdistetään yleensä kirjastovirkailijan tehtäviin.
Opetusministeriön sivuilta löytyy linkit myös ammattitutkintoon opetusta antaviin oppilaitoksiin. Niistä voi tiedustella, onko heillä nyt tulossa erikseen 20 ov:n ammattiopintokoulutusta.
Vantaan seutu -lehteä löytyy mikrofilmattuna Tikkurilan kirjaston kirjavarastosta ja Kansalliskirjastosta. Mikrofilmit ovat vain lukusalikäyttöön, mutta Kansalliskirjastossa mikrofilmattua aineistoa on mahdollista siirtää omalle muistitikulle. Tallentaminen on ilmaista, mutta siihen tosiaan tarvitsee oman muistitikun, tai tikun voi ostaa Kansalliskirjastosta.
Toinen mahdollisuus on ottaa mikrofilmilaitteen ruudulta kuvia omalla digikameralla, joskaan laatu ei lienee yleensä läheskään yhtä hyvää kuin muistitikulle tallennettu.
Kansalliskirjaston mikfofilmilaitteista löytyy tietoa osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/tyoskentely-kirjastossa#mi…. Osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html voi...
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Kyllä se vaikutti. Wikipediassa on artikkeli 2011–2012 Moroccan protests, jossa käydään läpi ajankohdan tapahtumia Marokossa https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%932012_Moroccan_protests
Tietoa Arabikeväästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabikev%C3%A4t
Tieteellisiä artikkeleita löytyy Google scholar-tietokannan avulla https://scholar.google.fi/scholar?as_ylo=2023&q=morocco+arab+spring&hl=…
Eduskunnan kirjaston aineistoa Arabikeväästä: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=arabikev%C3%…
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Ohessa "suomennos" merkinnöille p ja c:
p2012 = (first) publication in 2012 = äänite julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
c2012 = (first) copyright year 2012 = nuotti julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
HelMet-haulla löytyy muutama nuortenkirjallisuuteen sijoittuva kirja (suoraan hakutulokseen vievää linkkiä ei valitettavasti voi antaa):
Abdel-Fattah, Randa: Näyttääkö pääni tässä isolta? (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/abdelfattah.htm ) (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Huivi+paljastaa+ennakkoluulot/HS20071… )
Nuotio, Eppu: Delfinan matka-arkku (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789511221081 )
Olsson, Sören: Zeina ja Nalle ; Zeina, Nalle ja suuri salaisuus (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9511188003 )
Wahl, Mats: Ruotsia idiooteille (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/ruotsia.htm )
Jos hakua ei rajaa koskemaan nuortenkirjallisuutta, saadaan muutama lisää:...
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
Kansallisarkistossa löytyy esim. Anjalan maatalousoppilaitoksen arkisto ja arkistomateriaalissa on myös oppilaitoksen opetussuunnitelmat: Oppilaitoksen opetussuunnitelmat vuosilta 1946-1986
Linkki Kansallisarkiston Astia-tietokantaan: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=716959822
Muita mahdollisia lähteitä:
Maatilanemännän opetussuunnitelman perusteet peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten, 1989.
Linkki Finna-tietokantaan: https://www.finna.fi/Record/vaari.530720?sid=3086175942
Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen historia, 1995
Linkki Finna-tietokantaan: https://finna.fi/Record/helka.997745783506253?sid=3086118099
Ehtoisat emännät : muistoja Suomen...
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
