Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Kysyjä lienee tulkinnut kuvan perusteella suomalaisen mitalin värin väärin, siinä näyttää olevan suomalainen hopeasijalla, ei pronssilla. Suomalaisista hopeamitalilajeista tähän kuvaan sopii ainoastaan kuulantyöntö, jonka voitti Saksan Hans Woellke, hopealle tuli Suomen Sulo Bärlund ja pronssia sai Saksan Gerhard Stöck.
Heikki Poroila
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Kirkes-kirjastoissa peritään varausmaksua ainoastaan noutamattomista varauksista ja oman varauskokoelman ulkopuolelta tehdyistä seutuvarauksista.
Varaus omasta varauskokoelmasta on siis maksuton. Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan kirjaston kokoelmat muodostavat yhteisen varauskokoelman. Näillä paikkakunnilla asioiva voi siis varata maksutta sekä Järvenpään, Tuusulan että Mäntsälän aineistoa. Keravalla asioiva asiakas voi varata maksutta Keravan aineistoa.
Noutamatta jääneen varauksen maksu on 1,50 €. Myös seutuvaraus koko Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / kpl. Seutuvaraus kohdistuu kaikkien neljän Kirkes-kunnan aineistoon (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula).
Pehmolelujen kaavoja etsimältäsi ajanjaksolta löytyy muun muassa näistä kirjoista:
Raili Myntti: Pehmeitä leluja: kuudentoista kangaslelun teko-ohjeet ja kaavat (1982)
Kirsti Hallamaa: Kirstin kankaiset kotieläimet (1984)
Lotte Reenpää: Hassut kangaseläimet: kaavat ja valmistusohjeet (useita painoksia, uusin 1968)
Sue Quinn: Tee itse pehmeät lelut (1986)
Cheryl Owen: Ompele helpot pehmolelut (1994)
Löytyisiköhän etsimäsi kaava jostain niistä? Kaikki edellä mainitut ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Tarkista kirjojen saatavuus ja tee tarvittaessa varauksia verkkokirjastossa keski.finna.fi.
Listan kolme ensimmäistä kirjaa ovat saatavilla vain Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokirjat noudetaan...
Nuorison ääni -lehti oli Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoiden lehti, jonka tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden kirjallisia harrastuksia. Se ilmestyi aina opiston alkuvuosista saakka. Opisto perustettiin Ilmajoelle vuonna 1892. Nuorison ääni -lehtiä on säilytetty Etelä-Pohjanmaan opiston arkistossa Ilmajoella.Lähteenä käytetty: Etelä-Pohjanmaan kansanopisto 1892-1952 ja Hosia, Heikki: Etelä-Pohjanmaan opisto 1892-1992 : juhlakirja Etelä-Pohjanmaan opiston viettäessä satavuotisjuhlia 8.11.1992
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…...
Etsimäsi Akvarium-yhtyeen esittämä kappale ”Gorod zolotoi” (Город Золотой ) sisältyy Akvariumin CD-levyyn ”Grand collection. Tšast 2” vuodelta 2008. Levyä on yksi kappale HelMet-kokoelmissa. Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa oleva Akvariumin LP ” AQUARIUM ENSEMBLE AKVARIUM” on vuodelta 1986, eikä sen sisältöä ole luetteloitaessa ”avattu” tietokantaan. Levy pitäisi siis tilata nähtäväksi, jos haluaisi tarkistaa, mitä kappaleita se sisältää.
Jos äänitteen kappaleita ei ole erikseen luetteloitu kirjastotietokantaan, ne eivät näy sen paremmin virkailijoille kuin asiakkaillekaan. Nykyisin äänitteiden luettelointitietoihin merkitään yksittäiset kappaleetkin, joten äänitteet löytyvät helposti kirjastotietokannasta kappaleen nimen...
Kirjasto ei voi lehteä tulostaa, mutta voit itse käydä tulostamassa lehden sivut kirjastossa. Vuoden 1921 Helsingin Sanomat on digitoitu ja verkossa vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Sieltä niitä voi myös kopioida yksityiseen käyttöön.
Vantaan kirjastoissa voi tulostaa päivässä 20 mustavalkoista A4-sivua. Palvelu on maksuton. Espoossa ja Helsingissä voi tulostaa myös A3-koossa, mutta tulostaminen on maksullista.
Oheinen artikkeli tarjoaa oivan johdatuksen autoluokkiin ja segmentteihin:
Tunnetko erilaiset autoluokat? Tässä pikaopas segmenttien syövereihin - Teknavi
Verkkolähteistä ei löytynyt äkkiseltään tietoa Brasilian suurimpien lihantuottajien venäläisomistuksesta. Brasilia on kyllä maailman suurimpia lihanviejämaita, ja Venäjä on yksi sen tärkeimmistä asiakkaista. Esimerkiksi Minerva Foodsilla, joka on ylikansallinen elintarvikeyhtiö ja yksi Brasilian suurimmista lihantuottajista, on useampia suuria osakkeenomistajia ympäri maailman. Maan kaikista suurimman lihantuotantoyhtiön JBS S.A.:n omistaa yrityksen oma hallitus (käytännössä kaksi perustajain sukulaista). Yli 50 % sen omistajista on ns. free float -osakkeenomistajilla eli vapailla osakemarkkinoilla.
WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Kun kyse on tällaisista keräilykohteista, joilla ei ole lähtökohtaisesti mitään arvoa sinänsä (kuten vaikkapa kultakolikolla), niiden "arvo" eli myyntihinta riippuu kokonaan kysynnästä eli se selviää, jos joku on halukas niitä ostamaan. Sen saa selville vain laittamalla tuotteet myyntiin johonkin lähtöhintaan jollekin markkinapaikalle kuten tori.net tms.
Ainoastaan tuolla 1000 ruplan setelillä voi olla jokin "listahinta", koska seteleitä kerätään laajasti ja niitä myös hinnoitellaan. En kyennyt itse löytämään netistä venäläisten setelien arvoista mitään tietoa, mutta joku ammattimainen kauppias voi sen tietää.
Heikki Poroila
Alun perin hahmon koko nimi on Captain James Hook, ja se on Suomessa käännetty Kapteeni Jaakko Koukuksi.
Disney Wiki:
https://disney.fandom.com/wiki/Captain_Hook
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Kapteeni_Koukku
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007
