Ainakin Helsingistä Työväenliikkeen kirjaston varastosta löytyvät Finna-haun mukaan Kansan Tahto -lehden kaikki numerot:
https://finna.fi/Record/helka.9917376773506253?sid=2945328000
Myös Kansalliskirjastossa Helsingin yliopistolla ne ovat mikrofilmattuina.
Ensimmäinen kuvailemasi novelli lienee Roald Dahlin Tie taivaaseen, vaikka se ei menekään täysin kuvailemallasi tavalla. Siinä vaimo on lähdössä matkalle, ja hänen miehensä lähtee saattamaan häntä lentokentälle taksilla. Mies lähtee hakemaan lähdön hetkellä vielä jotakin talosta, mutta miehen vain viipyessä vaimo pelkää myöhästyvänsä lennolta ja pyytää taksikuskia lähtemään. Pariskunnan talossa oleva hissi liittyy tarinaan vahvasti. Novelli löytyy suomeksi kokoelmista Nahka ja muita novelleja sekä Rakkaani, kyyhkyläiseni. Silmäilin kyseiset kokoelmat läpi, mutta en löytänyt toiseen kuvailemaasi kertomukseen sopivaa novellia niistä. Kuvaukseen sopivaa novellia ei tullut vastaan muissakaan hakuyrityksissäni. ...
Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
Etsimäsi kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki (1956). Kirjassa Hiittisten perheen lapset lähtevät etsimään isäänsä leikkimökin näköiseksi asuntoautoksi muutetulla linja-autolla.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen...
Opuslex.fi kertoo: "Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista."
Opuslex on Suomen kattavin itsenäisten asianajotoimistojen verkosto.
Finlex:
4 § (13.6.2003/515)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on...
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Kesti vähän aikaa etsiä, mutta tämä sopisi kuvaukseesi.Italialais-ranskalainen tuotanto Dernier domicile connu / "Takaa-ajo Pariisissa" (suomenkielinen nimi; jossain yhteydessä myös nimellä "Pariisin pirut").Jose Giovannin ohjaama ja käsikirjoittama jännityselokuva perustuu Joseph Harringtonin romaaniin The last known address.Pääosissa Lino Ventura (L'inspecteur Marceau Léonetti) ja Marlène Jobert (Jeanne Dumas)Elokuva on saanut ensi-iltansa 1970, Suomessa 1971, ja se on esitetty TV 1:ssä 13.05.1992. (Elonet)Elokuvan esittelyt SensCritique: https://www.senscritique.com/film/dernier_domicile_connu/467445IMDB: https://www.imdb.com/title/tt0064225/?ref_=fn_t_1MUBI: https://mubi.com/en/fi/films/last-known-address
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Nätet, 1956. Se löytyy suomeksi ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren. Valitut runot 1940-1996, suom, Helena Anhava.
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kirjankierrätyshyllyt näissä toimipisteissä: pääkirjasto, Halssila, Korpilahti, Kortepohja, Palokka ja Säynätsalo. Tuo kierrätyshyllyyn korkeintaan muutama kirja kerrallaan. Älä tuo rikkinäisiä tai likaisia kirjoja eikä kirjaston poistokirjoja. Tervetuloa kirjastoon!