Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Voit siis saada Helmet-kortin.
Käy jossain Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi.
Vanhimpana vitsinä pidetään sumerialaista pieruvitsiä vuodelta 1900 ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan koskaan ei ole käynyt niin, että nuori morsian ei olisi pieraissut aviomiehensä sylissä.
Lähteet:
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/491582-oldest-joke
https://www.reuters.com/article/us-joke-odd-idUSKUA14785120080801
https://www.insider.com/historians-10-oldest-jokes-in-history-1900bc-20…
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Tässä on ilmeisesti kyse fyysikko Aleksandr Popovista. Hän oli venäläinen fyysikko.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Popov_(fyysikko)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/02/maailman-ensimmainen-kaytannon…
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Sana hurskas on vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua kantagermaanista alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan horskr 'viisas'.
Suomen kirjakielessä hurskas-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sana hurskas Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko...
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta.
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Joitakin Pariisinleivosten reseptejä löytyy. Lieneekö oikea leivonnainen, ei aivan vastaa kuvaustasi. Alla linkit ohjeisiin:
https://kotiliesi.fi/resepti/pariisinleivokset/
https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/pariisinleivokset.aspx
Ainakin Koivulan leipomo näyttää valmistavan ja myyvän sitä:
https://www.foodie.fi/entry/koivulan-pariisinleivos-140g-2kpl/6436700007027
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Matti Laipion "Sininen sielua myöten" -kirjan artikkelin mukaan Pekka Gronow aloitti "Bluesin maailmasta" -ohjelman Yleisradiossa vuonna 1968. Vuonna 1975, kun Gronow oli estynyt vetämästä lähetystä, ohjelmapaikalla lähetettiin Matti Laipion 12-osainen "Bluesin vuosikymmenet". Vuoden 1978 jälkeen vastuu ohjelman teosta siirtyi Blues news -lehden toimittajille. Viimeinen jakso lähetettiin joulukuussa 1989.Vesa Walamiehen artikkelin mukaan Yleisradio lähetti "Bluesin maailmasta" -ohjelmasarjaa vuosina 1969-1990. Kunakin vuonna oli kuunneltavissa 8-9 puolen tunnin jaksoa. Lähteitä:Hoppula, Pete: Blues news -lehden & Finnish Blues Society ry:n historia vuodesta 1968:https://www.bluesnews.fi/bnhistoriikki.htmSininen sielua myöten :...
Elokuvan tilaus on peruttu eikä sitä ole vielä saatavilla. Elokuvaa yritetään tilata uudellaan ja varaukset ovat toistaiseksi voimassa. Varaajille ilmoitetaan elokuvan saapumisesta tavalliseen tapaan. Jos elokuvaa ei saada ja varaukset joudutaan perumaan, siitäkin ilmoitetaan varaajille.
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin...
Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
