Kirjastossa ei pystytä neuvomaan yksittäisissä terveyteen liittyvissä asioissa kuin tiedonlähteitä käyttämällä. Omaa terveyttä koskevat huolet on syytä selvittää terveydenhuollon kanssa, eli tässä tapauksessa hammashuollon.
Suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen ja sydämen terveyteen löytyy tietoa hammaslääkäriliiton sivulta, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve… ja https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve….
Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi.
EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa.
Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla.
978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus
977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus
Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron.
Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
Vesisateen ja tuulen yhteys johtuu pohjimmiltaan siitä, että molemmat ilmiöt liittyvät ilmavirtoihin. Tuuli syntyy ilman virtaamisesta korkeapainealueilta matalapainealueille, kun taas sadepilvet syntyvät ilman pystysuuntaisista virtauksista. Näillä ilmavirroilla on keskinäisiä yhteyksiä, mikä selittää, miksi sateen yhteydessä usein tuulee.Aiheesta voi lukea lisää:Britt, Robert Roy (13.10.2005): Weather 101: All About Wind and Rain. Live Science. https://www.livescience.com/407-weather-101-wind-rain.htmlPaasonen, Seija (2001): Sää.
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Hän heiluttaa suitsutusastiaa, jota käytetään mm. katolisen kirkon messuissa.
Lisätietoja ja kuvia
Tampereen katolisen kirkon blogi: https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-27-suitsutus
Simply Catholic -sivusto: https://www.simplycatholic.com/holy-smoke/
Catholic Teachings -sivusto: https://ecatholicteachings.com/the-history-of-incense-and-why-it-is-use…
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina.
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista työnantajista, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Listaukseen voidaan ottaa mukaan yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt. Listaan tulostetaan y-tunnus, organisaation nimi ja henkilöstömäärä. Myös organisaation päätoimiala voidaan tulostaa listaan tarvittaessa. Henkilöstön määrä kerrotaan listassa henkilötyövuosina. Konsernia ei huomioida.
Tuorein saatavilla oleva henkilöstön määrään perustuva Suurimmat työnantajat Suomessa -listaus perustuisi nyt tilatessa vuoden 2019 vuositilaston tietoon.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
