Vanhoja niksejä on koottu ainakin näihin teoksiin:Faber, Lee: Isoäidin viisaudet : hyviä vanhanajan ohjeita sukupolvilta toisille (Ajatus, 2010)Isoäidin kotiniksit (Karisto, 2013)Drury, Elizabeth: Isoäidin perinnetietoa (Aurinko, 2011)Saatavilla on myös näköispainoksena alun perin vuonna 1889 julkaistu teos Hagdahl, Charles Emil: Paras kaikista : tarpeellinen kirja jokaisessa kodissa.
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
Tällaisia tutkimuksia on todella tehty. Löysin englanninkielisiä artikkeleita, esimerkiksi Melanie Walshin tuore analyysi vuodelta 2025, jossa tämä todetaan. Siellä on myös analysoitu, mitkä eläinhahmot kuvataan useammin naispuolisina ja mitkä miespuolisina, https://pudding.cool/2025/07/kids-books/En kuitenkaan löytänyt tutkimuksia, jotka analysoisivat suomenkielisissä kirjallisuudessa esiintyvien eläinhahmojen sukupuolia. On tietysti mahdollista, että se olisi erilainen. Kuitenkin suuri osa lastenkirjallisuudesta on käännöskirjallisuutta, joten kyllä tämä ilmiö esiintyy myös meidän ja lastemme lukemassa kirjallisuudessa.
Kannattaa mennä omaan lähikirjastoon ja kysyä, olisiko siellä tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Kirjaston henkilökunta arvioi, otetaanko lahjat kokoelmiin. Varsinkin hyväkuntoisia kirjoja, joita ei ennestään ole kokoelmissa, otetaan mielellään vastaan.
Hei,
Kyllä kirja on kokoelmissamme ja meillä on poistokirjojen myyntiä jatkuvasti ja pari kertaa vuodessa myös poistokirjojen myyntikampanjoita. Kyseistä teosta emme ole toistaiseksi poistamassa se kun on ainoa nide kyseistä teosta koko Kymenlaaksossa. Teos näytti valitettavasti olevan loppuunmyyty myös useissa nettiantikvariaateissa. En voi muuta kuin toivottaa onnea antikvariaattien ja kirpputorien kiertelyyn.
Juho Frans Kuorikoski, s. 13.8.1885 Amerikassa, yo 10.6.1905, vp 5.1.1909 (cl), pt 19.7.1911 (kh), palv. ylim. Kiuruvedellä ja Hankasalmella, Orimattilan kpl 1.5.1920, Kangasniemen kkh 1.5.1933, rov. 1937. Lähde: Godenhjelm, Hugo : Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli.- Kuopio, 1944. s. 187-188.
Voit hoitaa asian missä tahansa sellaisessa Helmet-kirjastossa, joka ottaa maksuja vastaan. (Nämä kirjastot voit tarkistaa sivulta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut ).
Alla on kopioituna Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteestä ohje aineiston korvaamiseen:
Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videokasettia, BD-levyä, DVD-levyä, CD-ROMia ja konsolipeliä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla alla olevan listan mukainen korvausmaksu. Kirjasto ei palauta...
Tänä vuonna (2019) suomeksi ilmestynyttä Elizabeth Acevedon runoromaania Runoilija X kuvataan näin: "Harlemin kaduille sijoittuva Runoilija X on suorasukainen ja uskalias säeromaani oman äänen löytämisestä ja omien mielipiteiden puolustamisesta. Sävähdyttävä New York Times -bestseller nostaa esiin ajankohtaisia teemoja, kuten rasismin, feminismin ja uskonnon." Löytyisikö tästä kirjasta sopiva runo? Alla linkki Kirjasammon esittelyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6921399
Muita sopivia voisi löytyä näistä:
- Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513199159&qtype=b
- Yahya Hassan : runot
http://armas....
Talvisodan aikana ja jatkosodan alussa käytössä olleen lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä olisi seuraava vaiva:
81. Alaraajojen ja lantion viat: epämuodostumat, puuttumiset ja vammat (Vitia pelvis et extremitatum inferiorum: Deformites, defectus etc.):
a) Huomattavat muodonmuutokset ja muut pysyvät viat: lyhentyminen, jäykistyminen, surkastuminen, velttous y.m., josta on seurauksena täydellinen toimintahäiriö tai huomattava rajoitus käyttämisessä (Luxatio congenita coxae, coxa vara, valga: genu valgum, varum, recurvatum etc.)
E81 viittaa tilapäisesti kelpaamattomaan tapaukseen, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi. D merkitsee vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan.
Lähde:...
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/...
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
En ole aivan varma mitä tarkoitat vastaavilla tutkimuksilla, mutta Google Scolar -tietokannasta löytyy hakusanoilla seaweed ruminants methane joukko tutkimuksia kyseisestä aiheesta. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=seaweed+ruminants+methane&oq=seaweed+ruminant
Vanhat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä mm. Kansalliskirjastossa ja alueensa maakuntakirjastossa. Keskisuomalainen on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit mennä lukemaan mikrofilmilehteä Kansalliskirjastoon tai pyytää sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_auth=FldMHwtM&p_p_id=…
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...