Pohjois-Hämeen puhelinluetteloita ei hakupalvelu Finnan mukaan ole kirjastoissa. Tuon alueen ja ajan puhelinluetteloita on jonkin verran Pirkanmaan Piki-kirjastoissa ja Satakunnan Sata-kirjastoissa, alla linkit tietoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&df…
Osa puhelinluetteloista on lainattavissa kaukolainaksi oman kirjaston kautta, mutta monet ovat vain kirjastossa käytettäviä. Tällä hetkellä kirjastoissa on vain rajoitetut palvelut, eikä lukusali yleensä ole käytössä.
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/...
HelMet-kirjastojen itsepalveluvarausten noutoon tarvittavan aliaksen eli salanimen saat kirjaston asiakaspalvelutiskiltä esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20…...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössa numeroa 18 vastaava tautinimeke on vesitystauti (Diabetes insipidus). Sotapalvelukelpoisuusluokka E merkitsee tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino....
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’....
Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.
Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla....
Kyseessä voisi olla Lydia Sandgrenin esikoisteos Läpileikkaus vuodelta 2020 (suom. 2022). Teosta kuvataan sen esittelytekstissä seuraavanlaisesti: "Göteborgissa valmistellaan suurta retrospektiiviä taiteilija Gustav Beckerin töistä. Koko kaupunki on tapetoitu näyttelyjulisteilla, ja mihin tahansa psykologian opiskelija Rakel, Beckerin kummitytär, kääntyykin, joutuu hän kohtaamaan viisitoista vuotta sitten salaperäisesti kadonneen äitinsä kasvot. Samaan aikaan Rakelin isä, epäonnistunut kirjailija ja kustantaja Martin Berg, käy läpi oman elämänsä retrospektiiviä ja ajautuu kriisiin."
Helmet: Lydia Sandgren - Läpileikkaus
Korona-tilanteen vuoksi Keravan kirjaston asiakkaiden lainojen eräpäivät on siirretty niin, että ne osuvat ajanjaksolle 27.5.-22.6.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/ajankohtaista
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Hei!
Löysin vain kaksi kirjaa.
Toinen on Kansallisgallerian kirjastossa, joka avautuu remontin jälkeen keväällä 22.
kts linkin vasen reuna: kysymyksiä tai palautetta aineistosta, klikkaa sitä kohtaa
https://finna.fi/Record/kirjava.41515442325164374141414148413d3d
Toista kirjaa saa kaukolainaamalla ilmaiseksi Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta
https://finna.fi/Record/vaari.459939
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Hämeen Sanomat -sanomalehteä ei näytä tulevan Keravan kirjastoon. Voit kuitenkin mennä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan vanhoja Hämeen Sanomat -lehden vuosikertoja mikrofilmimuodossa kaukolainana. Kun mikrofilmi saapuu, voit varata sitä varten sukututkijahuoneen kirjaston toisesta kerroksesta. Huoneessa on mikrofilmin lukulaite.
Mikrofilmin lukulaite: Keravan kirjasto
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tilat/digitointitila
Jos teidän on mahdollista matkustaa kauemmaksi, vanhoja Hämeen Sanomia voi lukea mikrofilmimuodossa myös Kansalliskirjastossa Helsingissä. Lehti täytyy varata lukusaliin kaksi päivää ennen lukuhetkeä.
Kansalliskirjasto: Työskentely kirjastossa ...
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä...
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
