Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Tämä onkin mielenkiintoinen. Sormuksen tunnus muistuttaa hieman Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen miekallista huuhkajatunnusta, mutta se otettiin käyttöön vasta 1993. Sormuksesta erottuu hopean pitoisuusleima 813H (tietoja leimoista leimat.fi -sivustolla), mutta muut leimat ovat liian kuluneita tunnistettaviksi. Finna.fi -palvelussa voi selailla suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia sormuksia, mutta aivan vastaavaa en aineistosta tunnistanut. Sormus saattaisi merkintöjen puolesta olla jonkinlainen sota-aikainen asevelisormus tai vaikkapa luokkasormus. Sormukseen kaiverrettu lyhenne T.Y.L.V.A. ei löydy vanhoista puolustuslaitoksen lyhenneluetteloista. Talvi- ja jatkosodan asevelimerkkiteoksista ei myöskään tällaista...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin.
"Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan...
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Hei,Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi:Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)Valtioneuvoston sivuilla on kerätty tiedot kaikista Suomen itsenäisyyden ajan hallituksista. Tältä sivulta saat kätevästi tietoa hallitusten toimikausista ja siitä, kuka on ollut ministerinä missäkin hallituksessa.Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Kun John Harrisonin 1735 kehittämä tarkka kello eli kronometri mahdollisti ensimmäisen kerran Greenwichin ajan (GMT) mittaamisen luotettavasti laivan kulkiessa merellä, sen lisäksi pituusasteongelman ratkaisemiseen tarvittiin koje, jolla voitiin määritellä tarkasti merellinen paikallisaika. Tällainen saatiin, kun John Hadley keksi 1731 peilioktantin, jolla voitiin mitata paikallinen aika taivaankappaleiden korkeuden perusteella. Nyt pituusaste saatiin mitattua meriolosuhteissa, kun laskettiin GMT:n ja paikallisen ajan erotus ja muutettiin tämä erotus asteiksi.Esimerkki pituusasteen laskemisesta, kun tiedetään GMT ja paikallinen aika:Lasketaan ero paikallisen ajan ja GMT:n välillä. Esimerkiksi, jos paikallinen aika on 3 tuntia edellä...
Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
Ennen Minimania Aren rakennuksessa toimi Osuuskunta Ekan (myöh. Tradeka) myymälä. Eka-yhtymä joutui vuonna 1994 yrityssaneeraukseen, jonka jälkeen Ekan myymälä oletettavasti poistui Kolmikulman rakennuksesta. Myymälää edelsi nykyisessä vaateliike Halosen talossa sijainnut Centrum-myymälä, joka Osuuskauppa Mäki-Matin konkurssin jälkeen lopetettiin ja yhdistettiin Ekaan, ruokakaupan siirtyessä nykyiseen Kolmikulmaan. Todennäköisesti Aren rakennuksessa olleen ruokakaupan nimi on ollut Eka-market, mutta kysyessäni asiaa myymälässä useita kertoja asioineelta henkilöltä, hän ei ollut asiasta varma. Onko kenelläkään lukijoista tarkempaa tietoa myymälän historiasta?Tietoa E-liikkeestä, Ekasta ja Tradekasta löytyy Wikipedian lisäksi Tradekan...
Linkeistä löytyvät artikkelit pohtivat kysymystä. Niiden mukaan painovoimaa ei voi käyttää energianlähteenä, juuri siksi, että se on voima eikä energiaa. Voima määritellään kahden kappaleen väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa energiaa siirtyy kappaleesta toiseen. Energia taas on kappaleiden ominaisuus.
Painovoima osallistuu energiantuotantoon esimerkiksi vesivoimaloissa. Siinäkään se ei luo energiaa, vaan muuntaa olemassa olevaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi. Painovoima saa veden laskeutumaan korkeammalta paikalta alemmas, jolloin veden virtaus pyörittää sähköä tuottavia turbiineita. Potentiaalienergia ei kuitenkaan ole peräisin painovoimasta vaan siitä lähteestä, joka kohotti vesimolekyylit sellaiseen...
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
Leif Lindeman osallistui vaaleihin kristillisdemokraattien ehdokkaana. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hän oli vaalipiirissään toiseksi eniten ääniä saanut kristillisdemokraattinen ehdokas ja hänet valittiin valtuustoon yhtenä puolueen kolmesta edustajasta. Kuntavaaleissa 2012 Lindeman jäi ensimmäiselle varasijalle. Parhaillaan istuvaa Äänekosken kunnanvaltuustoa valittaessa Lindeman ei enää ollut ehdokkaana.
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2008/kuntavaalit/kunnat/uusi_valtuusto_kno992.html
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanekoski_uusi_valtuusto_13_992.html
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/11/kunta/992
