Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään...
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Irina Volkova valittiin 250 ehdokkaan joukosta elokuvan päärooliin. Hän oli tuolloin 10-vuotias. Elokuvan menestys teki hänestä tunnetun.Volkova esiintyi ainoastaan enää vain yhdessä elokuvassa, Ni slova o futbole (1974), jossa hän korvasi viime hetkessä pääroolin alkuperäisen esittäjän. Hän ei ollut kiinnostunut näyttelijänurasta, ja hänen vanhempansa olivat samaa mieltä, varsinkin kun kuulivat tähtinäyttelijältä, miten epävarmaa näyttelijän työ olisi. Volkova valmistui yliopistosta, meni naimisiin, sai pojan ja työskenteli vuodesta 1993 lähtien kunnanarkkitehdin toimistossa.Lähteet:Irina Volkova - Wikipedia, the free encyclopediaКем стала актриса Ира Волкова из к/ф «Ох, уж эта Настя!» - Экспресс газета
Ihan näillä sanoilla ei mene Titta Jokisen laulama "Helsingistä Amsterdamiin". Kuitenkin laulussa ollaan ensin transit-hallissa ja lennolle Amsterdamiin mitä ilmeisemmin lähdössä. Kappaleella laulaa myös Pauli Virta. Levytys on vuodelta 1986. Voisiko etsimäsi laulu olla tämä? Esityksen voi kuunnella YouTubelta.
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Rockway-palveluun kirjaudutaan oman Heili-kirjastokortin tunnuksella.
Kun valitset sinua kiinnostavan kurssin, näet samalla onko kurssi heti saatavilla. Sen jälkeen klikkaa Kirjaudu-painiketta ja kirjoita kirjastokorttisi tunnus avautuvaan ruutuun. Saat kurssin lainaan kahdeksi viikoksi. Palvelu on kirjaston asiakkaille maksuton.
ePress -sanomalehtiä ei pysty lukemaan muualla kuin palvelun tarjoajan tiloissa eli kirjastoissa, eMagz-palveluun sen sijaan pääsee myös kotoa käsin. Kirjastoissa ja kotoa luettavissa eMagz-valikoimissa on eroja.
Kyllä se vaikutti. Wikipediassa on artikkeli 2011–2012 Moroccan protests, jossa käydään läpi ajankohdan tapahtumia Marokossa https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%932012_Moroccan_protests
Tietoa Arabikeväästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabikev%C3%A4t
Tieteellisiä artikkeleita löytyy Google scholar-tietokannan avulla https://scholar.google.fi/scholar?as_ylo=2023&q=morocco+arab+spring&hl=…
Eduskunnan kirjaston aineistoa Arabikeväästä: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=arabikev%C3%…
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Laulu on varsinaiselta nimeltään 'Maa hädässä', alkusanat 'Vapaa syntyi Suomen kansa...'. Se löytyy esim. Ingmanin 'Laulu ja soitto' kirjasta, josta meillä olisi paikallakin säestyskirja (sis. kosketinsoitinsovituksen + sanat).
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
Veden olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan ihminen voi kellua. Usein vaarana on hypotermia tai aallokko, ei niinkään ihmisen kyky kellua. Vedessä, joka on 20 celciusta tai lämpimämpää, ihminen voi kellua jopa tunteja. Ideaaliolosuhteissakin ihminen väsyy lopulta, erityisesti jos ei ole kovin hyvä kellumaan tai kehossa on vähän rasvaa ja joutuu korjaamaan kellunta-asentoa. Näin ollen vastaus riippuu hyvin paljon vedestä ja ihmisestä, joten tyhjentävää vastausta en onnistunut löytämään. Kellumista voi helpottaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa.Monien uimakoulujen tai veneilyseurojen verkkosivuilla on artikkeleita kellumisesta ja vedessä selviytymisestä.Voit vilkaista esimerkiksi näitä artikkeleita: Nainen kelluu vedessä miestä...
Kyseessä voisivat olla Mikael Niemen teokset Kirkon piru (Alfabeta, 2002) ja Verenimijät (Alfabeta, 2003).
Lisätietoa esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc017f826-6386-4dd1-a6da-8…, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12352.