Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Väkiluvultaan maailman suurimman rakennuksen löytämistä hankaloittaa se, että monet kaikkein suurimmista asuinyksiköistä ovat useista toisiinsa liittyvistä rakennuksista koostuvia komplekseja. Yksittäisistä rakennuksista suurimpien joukkoon kuuluvat Edifício Copan São Paulossa, Brasiliassa (n. 5 000 asukasta), Chungking Mansions Hong Kongissa (n. 4 000 asukasta), Sillon de Bretagne Nantesissa, Ranskassa (n. 3 500 asukasta) ja Ponte City Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa (n. 3 000 asukasta). Niin kuin tavallista on, näistä kaikista rakennuksista osa on myös liike- ja toimistokäytössä.
Suurimpien rakennuskompleksien joukossa mielenkiintoinen kuriositeetti on kahdesta rakennuksesta koostuva n. 6 000 asukkaan Le Lignon Vernierin kaupungissa...
Riihimäelle ollaan hankkimassa uutta laitetta C-kasetteja varten, mutta emme pysty antamaan vielä aikataulua. Siihen asti lähin kirjasto, jossa digitointia voi tehdä on Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, joiden sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Editointi ja digitointi
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilan käyttö on ilmaista. Tila on tarkoitettu asiakkaiden itsenäiseen käyttöön.
Tila varataan kirjaston Varaamo-palvelussa. Tarvitset varaamista varten kirjastokortin ja tunnusluvun.
Kirjoita varauksen Lisätiedot-kenttään, mikäli tarvitset opastuksen laitteiden tai ohjelmistojen käyttöön. Opastus pitää varata vähintään kaksi arkipäivää ennen haluttua ajankohtaa. Kerro myös, mihin tarvitset opastusta.
Varaa editointitila Varaamo-...
Samankaltaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa vuonna 2020: Tv1:ssä on sunnuntaisin tullut saksalainen tv sarja Syyttäjä(Der Staatsanwalt).Siinä syytäjämies on ensimmäisenä muiden viranomaisten kanssa paikalla kun joku… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Saksassa (osavaltiosta riippuen) syyttäjällä on "liikkuvampi" työnkuva kuin täällä Suomessa. Rikosoikeudelliset prosessit voivat olla hyvin erilaisia maasta riippuen. Televisiosarjassa on kumminkin myös mahdollista tehdä "luovia ratkaisuja" ja oikoa mutkia.
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Tämä on oikeastaan sukujen sisäinen asia. Yleensä suvut haluavat, että sukukirjat ovat "julkisia" ts. voivat olla esim. kirjastoissa katsottavissa. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa useita sukukirjoja; isoimpien sukujen kirjat voivat olla kustantajien valintalistoilla, toisista voimme saada tiedon paikallislehtien kautta ja hankkia kirjastoon. Ja usein saattaa tulla joku suvun edustaja myymään sukukirjaa kirjaston kokoelmiin.
Keväällä 1789 Pohjanmaan rykmentti komennettiin Savon rintamalle vahventamaan eversti von Stedingkin Savon prikaatia. Rykmentti ei aivan ehtinyt ottaa osaa Porrassalmen taisteluun 13.6.1789 pikamarssista huolimatta. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustukseen Porrassalmelle. Pohjanmaan rykmentin pääosa osallistui Parkumäen taisteluun 21.7.1789. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustuasemiin Laitaatsillan salmelle. Salmella käytiin vielä Laitaatsillan taistelu 9.10.1789. Savon prikaati asettui talvileiriin 12.11.1789 Parkumäelle ja sen itäpuolisiin kyliin ja Saimaan rannalle. Kirjallisuudesta ei käy tarkasti ilmi missä Gustaf von Numersin komentama everstiluutnantin komppania kulloinkin oli kesän ja syksyn aikana, mutta...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Mikäli olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et valitettavasti voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole suomennettu.
Finna.fi haku ei löytänyt suomenkielistä versiota, ainoastaan englanninkielisen vuodelta 1973. Linkki hakutulokseen.
Myöskään Googlehaulla ei löytynyt tuloksia suomeksi.
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat
joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja
00.109.
Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen
lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas"
(lk. 99.3).
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
