Kirjastot eivät valitettavasti myy kokoelmiinsa kuuluvia teoksia pyynnöstä. Ainoastaan sellaiset teokset, jotka on poistettu kokoelmista esim. vähäisen lainauksen vuoksi, voidaan laittaa myyntiin.
Kirja saattaa kuitenkin olla myynnissä jossain verkkokaupassa.
Tällä hetkellä kyseinen kirja on myynnissä ainakin huuto.net-nettihuutokaupassa sekä antikvaari.fi-nettiantikvaarissa.
https://www.huuto.net/kohteet/burroughs--kerouac--ja-virtahevot-kiehuiv…
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1693581
Kannattaa myös tiedustella kirjan vuoden 2010 suomenkielisen painoksen kustantajalta Kustannusosakeyhtiö Sammakolta, olisiko heillä kirjaa varastossa. Heidän nettikaupastaan sitä ei löydy.
Sammakon yhteystiedot:
Kauppiaskatu 3, 20100 Turku...
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Kyseinen laulu löytyy Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä -sarjan kolmannen kauden 7. jaksolta. Kyseessä on kreikkalainen kansanlaulu ”Lampaat maassa vuoriston”, jossa ei lauleta ”rin-tin-tin” vaan ”tin-tin-tin”. Kappale on Suomessa tunnettu lastenlauluna. Ainakin Finntrio on äänittänyt kappaleen, ja Finntrion esittämänä se löytyy mm. äänitteiltä (CD) Lounatuulen laulu : lauluja lapsille ja 40 perinteistä lastenlaulua : tutut ja turvalliset lastenlaulut vuosikymmenten varrelta. Myöhemmin myös esim. Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! on levyttänyt saman kappaleen ja se löytyy CD-levyltä Metsään (2015). Lauluun löytyy myös nuotteja eri vuosikymmeniltä, uusimpien joukossa Matkustan ympäri maailmaa : lasten laulumatka (2010)....
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
Tiettyyn paikkaan sijoittuvia teoksia voi etsiä Kirjasammosta tekemällä ensin haun kaupungin nimellä, avaamalla sitten jonkin hakutuloksen, jonka tiedoissa mainitaan kyseinen kaupunki Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa, ja sitten klikkaamalla teostiedoissa tätä tapahtumapaikan nimeä.Madridiin sijoittuvia teoksia olisivat esimerkiksi seuraavat:C. J. Sansom: Talvi MadridissaMiguel de Unamuno: UsvaElsa Osorio: Nimeni on LuzJonathan Davis: Madridin enkelitAlmudena Grandes: LuluCamilo Jose Cela: MehiläispesäJavier Marias: Valkoinen sydänJoseph Peyre: Veri ja valkoiset vaatteetBen Lerner: Lähtö Atochan asemaltaArturo Pérez-Reverte: MiekkamestariEduardo Mendoza: KissatappeluFernando Aramburu:TervapääskytBarcelonaan puolestaan sijoittuvat...
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Erinomaisen havainnolliseen esitykseen maailmankaikkeuden koosta voi tutustua Heikki Ojan kirjassa Universumi (Ursa, 2017).
Oja hahmottelee universumin suhteelliset etäisyydet kulkemalla sen läpi neljällä askeleella, joista kolme ensimmäistä on aina 10 000 kertaa niin pitkä kuin edellinen ja neljäs tuhat kertaa niin pitkä kuin edeltävä askel. Perusmitaksi on otettu Maan ja Auringon välimatka eli yksi tähtitieteellinen yksikkö (astronomical unit, lyhennettynä au). Kaikki planeettakunnan ilmiöt tapahtuvat 10 000 au:n sisällä. Seuraava askel, tähtiavaruuden ilmiöt, on 10 000 kertaa pitempi kuin planeettakunta-askel. 10 000 x 10 000 eli 10 0002 au on etäisyys, jonka sisällä ovat lähes kaikki taivaalla näkyvät tähdet. Kolmas askel,...
Charles Bukowskin tuotantoa on käännetty suomeksi verrattain laajasti. Finnasta (https://finna.fi/) löytyy 23 eri suomenkielistä teosta, joista seitsemän on luokiteltu runoudeksi. Lahden kaupunginkirjaston Runotietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) voi hakea antologioissa ja kirjallisissa lehdissä julkaistuja yksittäisten runojen käännöksiä, mutta Bukowskilta siellä on listattu ainoastaan kolme runoa Maailman runosydän -antologiasta vuodelta 1998, eikä yksikään niistä käsittele delfiinejä.
'The Pleasures of the Damned' (2007) tai 'Sifting Through the Madness for the Word, the Line, the Way' (2002) -teoksia, joilla englanninkielinen runo esiintyy, ei ole käännetty suomeksi, mutta joitakin runoja...
Epress-palvelu, joka tarjosi luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, poistui etäkäytöstä 1.7.2024. Voit lukea kotimaisia aikakauslehtiä kuntien yhteisellä E-kirjastosovelluksella. Vain kirjastossa luettavat e-sanomalehdet ovat edelleen saatavilla ePress-palvelussa.E-kirjastossa ei valitettavasti ole luettavana Nuori Voima -lehteä. Parnasso ja Suomen kuvalehti ja esimerkiksi Tuli & Savu -lehti palvelusta löytyvät.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Tuomas Salasten sukunimi-info tietää kertoa, että "Saksa on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 10 000:s suomalainen on nimeltään Saksa.....
Sukunimien yleisyyslistalla Saksa on sijalla 1 547.
Sanan saksa merkitys on 'saksalainen, saksilainen, kulkukauppias'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen." https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saksa.html
Sivustolta saa tietoa myös Saksa nimisten asuinpaikoista.
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Helsingin Sanomissa 18.5.1961 löytyy sivun verran artikkeleita Amerikka tänään -näyttelystä, joka on ollut avoinna Messuhallissa 26.5.-11.6.1961. Niissä ei kuitenkaan ole kuvia mainitsemistasi koneista, sen sijaan jonkin verran kerrotaan vaatteiden valmistukseen liittyvistä koneista, Myös 1.6.1961 numerossa on juttuja näyttelystä ja 29.5.1961 on kuva koneesta, joka kokoaa paperiarkkeja ja monisteita.Ylen Vintissä on artikkeli näyttelystä, Elävässä arkistossa on kuunneltavissa juttu avajaisista.Finlandia-katsaus 524 näyttää kuvia näyttelyn avajaisista. Se on nähtävissä Finnan kautta. Kavista voi kysyä muuta filmimateriaalia, kavi@kavi.fi.Helsingin kaupunginmuseolla saattaa olla aineistoa messuista, sieltä kannattaa kysyä lisää,...
Mitta tarkoittaa kirjan selän korkeutta. Kirjastojen aineistorekistereihin on tapana merkitä kirjan ulkoisista tiedoista sivumäärä, selän korkeus sekä se, onko kirjassa kuvia tai ei. Jos kirjan syvyys on suurempi kuin selän korkeus, myös tämä syvyys merkitään kirjan tietoihin.
Esimerkiksi : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2565354 . Tiedot tarkoittavat, että kirjan korkeus on 17 cm ja sen syvyys on 20 cm.
Tiedot on tapana pyöristää, jos kirjan selän korkeudeksi on merkitty 17 cm, se tarkoittaa, että kirjan korkeus on yli 16 cm, mutta ei enempää kuin 17 cm.
