Kysyjä ehkä tarkoittanee erillisellä digilaitteella digiboksia, joita hankittiin Suomen koteihin analogisten lähetysten loppuessa vuonna 2007.
https://nostalgia-tv.fi/digisiirtyma/
Nykyisissä taulutelevisioissa "digiboksi" on sisäänrakennettu, joten erillisiä laitteita lähetyksen vastaanottamiseen ei tarvita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisovitin
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Koruja tai upotuksia valmistettaessa simpukan ulkokuori hiotaan pois, jäljelle jäänyt helmiäiskerros muotoillaan halutulla tavalla ja lopuksi kiillotetaan. Helmiäinen on erittäin kestävä materiaali. Video helmiäiskorun valmistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=eN-COeLQOrw Tietoa helmiäisnappien valmistuksesta: https://www.keikari.com/blogi/helmiainen/ Esimerkkejä helmiäisupotusten valmistamisesta: https://ich.unesco.org/en/RL/craftsmanship-of-mother-of-pearl-inlay-01874 Tietoa helmiäisestä englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nacre
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Finna.fi:stä löytyy haulla keskiaika ja kalastus kirjallisuutta, näiden joukosta voisi löytyä jotain teitä kiinnostavaa. Suomen kalakirjastosta ei löydy asiasanalla keskiaika kirjallisuutta, mutta kalastus -- historia asiasanalla tehdyn haun tuloksesta saattaa löytyä jotain sopivaa. Suomen kalakirjasto ei valitettavasti ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta sinne voi lähettää kysymyksiä suoraan osoitteella Info@suomenkalakirjasto.fi.Kalastukseen liittyvää välineistöä ja historiaa on talletettu museoihin, mm. Suomen Kansallismuseeon. Se on mukana Kysy museolta -palvelussa, joten sen puoleen kannattaa myös kääntyä.
Helsingin kaupunginarkistosta löytyy esimerkiksi seuraavat asiakirjat:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Archive.action?res…
Liitteissä : BENGTSÅR.PD on varsin lyhyt historia.
Lisätietoja voit kysyä esimerkiksi oheisella lomakkeella Kaupunginarkistosta:
https://www.hel.fi/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/kaupunginarkisto…
Selasin myös useita kokoelmissamme olevia koulukoteja käsitteleviä kirjoja, mutta kyseisestä laitoksesta en löytänyt tietoja.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on vanhat Ilta-sanomat mikrofilmeinä vuodesta 1932 alkaen (29.2.-). Mikrofilmejä voi tulla kirjastoon lukemaan kirjaston aukioloaikoina lukulaitteelta. Kuvan löytäminen voi tosin olla iso urakka, jos lehden päivämäärä ei ole tiedossasi.
Lukulaitteita on kaksi, toiselta voi myös tulostaa ja skannata. Lukulaitteen voi varata Varaamo-palvelun kautta. Alla lisää tietoa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600468__Siltasanomat__P0%2C3__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei! Jos varaus ei ole vielä matkalla tilassa tai odottaa noutoa tilassa, voit vaihtaa noutokirjaston omissa tiedoissa helmet.fi sivuilla. Jos varaus on jo matkalla tai noudettavissa kirjastoautosta, voit soittaa kirjastoauto-osastolle puh. 043 825 1752 tai lähettää sähköpostia auto.kirjasto@vantaa.fi ja kysyä, onnistuuko varausten noutopaikan vaihtaminen.
Molempien nimien kantamuoto on Johannes. Juho ja Juhani viettävät molemmat nimipäiväänsä juhannuksena 24.6. Vielä 1800-luvulla päivälle ei ollut merkitty nimipäivän viettäjien nimiä, vaan päivä oli almanakassa nimellä Johannes Kastajan päivä. Juhani lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950, mutta Juho-nimen lisäämisvuodesta ei ole selkeää kirjallista tietoa (kts. lähteet). Vuoden 1945 nimipäiväalmanakasta Juho kuitenkin löytyy, mikä tarkoittaa, että se on lisätty kalenteriin nimipäiväuudistuksessa joko vuonna 1929 tai 1945.Mahdollista lisätietoa voi kysyä Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.Lähteet:Saarikalle, Anne. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007.Vilkuna, Kustaa. Etunimet. 4. uud. laitos. Otava,...
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Eric: Tetfol suden poika (Helsinki : A-lehdet, 1984; alkup. Le fils du Loup). Tässä blogissa on kansikuva ja juonikuvaus, joka osuu muistamaasi varsin hyvin.
http://suolakuupielessa.blogspot.com/2014/01/tetfol-suden-poika.html
Useiden lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että suosio olisi jonkin verran laskussa.
Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi näistä lähteistä:
https://www.marmai.fi/uutiset/miljoonat-jattivat-facebookin-varsinkin-nuorten-kayttajien-maara-vahentynyt-parissa-vuodessa-selvasti/3345533e-6b30-36ca-a6bd-873ecaabd2a3
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/716265ce-0039-482f-a2e1-2a7a5267d7d7
https://www.socialmediatoday.com/news/internal-research-shows-that-facebook-usage-is-in-decline-in-favor-of-inst/559366/
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten...
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita....
Tietoa postilaitoksesta ja sen toiminnasta Englannissa löytyy teoksista: Beale, Philip: A history of the post in England from the Romans to the Stuarts. 1998. Toinen löytämäni Englannin postiliikennettä käsittelevä kirja on: Siegert, Bernhard: Relays: literature as an epoch of the postal system. (1999) Kirjoja on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36. Puh. 09-19123196). Haun tein Helka tietokantaan hakusanoilla posti, postiliikenne ja Englanti. Internetistä aiheesta löytyy tietoa (kylläkin suppeasti) osoitteesta http://www.comptons.com/encyclopedia/ hakusanoilla postal service. Myös Englannin yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset mitä todennäköisimmin sivuavat postilaitosta ja sen käyttöä...
