Hei,
Helmet-kirjastojen kokoelmissa aiheeseen liittyviä kirjoja oli hieman rajallisesti. Löysin muutaman teoksen, joista voisi olla apua:
-Howat, Roy: The art of French piano music : Debussy, Ravel, Fauré, Chabrier
(teoksen aihesanoina mm. piano, taidemusiikki, impressionismi, musiikkianalyysi, Ranska, 1800-luku, 1900-luku)
-Isacoff, Stuart: A natural history of the piano : the instrument, the music, the musicians - from Mozart to modern jazz and everything in between
(piano, muusikot, säveltäjät, historia, musiikinhistoria)
-The New Grove Twentieth-century French masters : Faure, Debussy, Satie, Ravel, Poulenc, Messiaen, Boulez / Jean-Michael Nextoux [et al.]
-Cooper, Martin: French music : from the death of Berlioz, to the...
Suomessa Tulli valvoo tuotavia elintarvikkeita. Verkosta löytyy raportti Tuontivalvonnan tuloksia vuodelta 2022, jossa mainitaan, että erä maapähkinävalmistetta on hylätty aflatoksiinien vuoksi, https://tulli.fi/documents/2912305/4756721/Tuontivalvonnan+tuloksia+vuo….
Aflatoksiini on homemyrkky, siitä voi lukea Ruokaviraston sivulta, https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamy….
Maapähkinävalmisteissa voi siis olla vaarallisia homemyrkkyjä. Suomessa on kuitenkin tarkka elintarvikevalvonta, joten kauppoihin vaarallisia tuotteita ei pitäisi päästä.
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Olisiko muistamasi kirja vuonna 1980 ilmestynyt Timo Elon kirjoittama Reuma voidaan voittaa!: Lea Reposen tarina? Kirja on Vaara-kirjastoista Kiteen kirjastossa:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=reuma+voidaan+voittaa&type=AllFields
Singer-ompelukone, jonka sarjanumero on Y1126842 kuuluu 50 000 Singer 128K -koneen tuotantoerään, jonka valmistus alkoi 12.1.1923. K-kirjain mallinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtaalla Skotlannissa.
Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Tässä joitakin mahdollisia romaaneja ja muistelmia, jotka liittyvät aihepiiriisi.
Bloemertz, Günther : Taivasta lähinnä. 1953. Saksalaisista lentäjistä toisen maailmansodan aikana kertova romaani.
Dunmore, Spencer : Pommituslento. 1971
Kuvaa aluksi 2. maailmansodan ajan brittien lentotukikohtaa ja sieltä ennen lomittamista viimeiselle lennolleen valmistuvan pommikoneen miehistön lähtötunnelmia. Myöhemmin kirjassa kuvataan takaa-ajotilannetta vuoroin brittien, vuoroin saksalaisten näkökulmasta.
Follett, Ken : Haamulento.2004. Toisen maailmansodan alussa saksalaiset pudottavat brittien lentokoneita taivaalta. Samaan aikaan tanskalainen poika löytää saksalaisten salaiset lentokonesuunnitelmat.
Higgins,...
Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Pääkaupunkiseudulla Länsi-Uusimaa -lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa joko mikrofilmattuina tai digitoituina. Vuosien 2016 - 2018 numerot ovat luettavissa digitoituina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3429236
Lisätietoa Kansalliskirjaston aineistoijen käytöstä voitte lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Alpo Tommolan cd-levyllä Sydämeni laulut (vuodelta 1994) on kappale nimeltä Kotiseutu Kouvola. Laulu on Vilho Oksan säveltämä ja Viljo Halmeenmäen sanoittama.
Levy löytyy Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Valitettavasti levykotelossa ei ole laulujen sanoja, joten emme päässeet tarkistamaan, onko tämä etsimäsi kappale. Levyn saa lainaan Kouvolan kirjastosta, tai voit kysyä sitä kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuosien 1899-2017 aikana alle 20 lasta on nimetty Tajuksi. Nimen alkuperästä ja merkityksestä en valitettavasti löytänyt tietoa. Kehotan kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon palveluun. Linkki siihen tässä:
https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvont…
Väestörekisrerin nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Näin vanhoja Valittuja Paloja ei löydy Vaski-kirjastoista. Sen sijaa Turun yliopiston pääkirjastosta (Feeniks) löytyy vanhoja lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294518
Lehtiä voi tutkia vain kirjaston tiloissa ja lehdet tilataan varastosta etukäteen.
Kirjaston yhteystiedot https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast…
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
