St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin eli Antti Hammarbergin oma sävellys. Discogsista löytyy Irwin Goodmanin Saksassa äänitteillä julkaistuja sävellyksiä, mutta vain Poing Poing Poing (ja Rentun ruusu). Saksan kansallisdiskografiasta ei löytynyt myöskään tietoa Hammarbergin/Goodmanin St. Paulista ja Reeperbahnista. Kysymys jää toistaiseksi siis avoimeksi, voi olla että säveltäjätiedot ovat olleet puutteelliset kyseisellä julkaisulla.
https://www.discogs.com/artist/598077-Irwin-Goodman?superFilter=Writing…
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Hei
Mikäli kyseessä on Kuopion kaupunginteatterin esitys, niin
naishahmojen esittäjät olivat Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara, joista Patrikainen näyttäisi vaaleammalta.
Tämän tiedon löysin amman kirjablogista: https://ammankirjablogi.blogspot.com/2020/02/kuopion-kaupunginteatteri-kaksoiselamaa.html
Tässä suora lainaus ko. sivustolta: "Einarin avovaimoa, Mollaa, esittää Lotta Vaattovaara. Ihastuin hänen kirkkaaseen olemukseensa jo Äidinmaassa ja sama pätee tälläkin kertaa. Mikä ääni! Mikä hehku! Myös vamppimaista Maria, Marilyniä esittävä Lina Patrikainen on vaikuttava."
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Luettelossa ikärajoista Suomessa ei mainita musiikkia, joten musiikilla itsessään ei ole ikärajaa. Kirjastojen aineistoon liittyvät ikärajat ovat lähinnä elokuva- ja tv-tallenteissa sekä peleissä, joissa voi olla musiikkia mutta ikäraja koskee siinä tapauksessa koko julkaisua. Ikärajat perustuvat lakiin, ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta:
https://finlex.fi/fi/
Elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajoista löytyy tietoa Kavin sivuilta:
https://kavi.fi/ikarajat/
Wikipediassa on sivu ikärajoista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ik%C3%A4rajoista_Suomessa
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980)
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Joensuun kaupungin kirjastosta on saatavilla piirretyt kaavat pashamuottiin ja muotin kuviointiin. Ne sisältyvät pääsiäisaiheiseen leikekuoreen, jota saa kaukolainaksi.
Valmiita muotteja voit tiedustella esimerkiksi Valamon luostarin kaupasta.
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
Helsingin kaupunginkirjastossa useat kirjastot ovat tilanneet kysymääsi kirjaa, mutta sitä ei ole vielä toimitettu. Yleensä kirjastoon saadaan kirjat vasta vähän jälkijunassa kirjakauppoihin verrattuna. Kirjat kun täytyy muovittaa, luetteloida ja tehdä kaikki muut toimet, joiden jälkeen se on lainattavassa kunnossa.
Hankinta-asioita tunteva kollega arveli, että kysymäsi kirjan saapumisessa voi kestää vielä pari viikkoa, huonossa tapauksessa kauemminkin. Uusien kirjojen saapumisesta on uhkarohkeaa luvata mitään varmaa, koska ne toimittaa kirjaston ulkopuolinen taho. Kannattaa kuitenkin seurailla säännöllisesti HelMet-haulla, milloin kirja ilmestyy sinne ja on siten varattavissa.
Bubo bubo on huuhkajan latinankielinen nimi. Bubo tarkoittaa pöllöjen heimon petolintusukua, jossa on neljä kookasta lajia. Euraasian havumetsävyöhykkeellä elää Aasian autiomaita myöten huuhkaja (Bubo bubo), joka pesii myös suurimmassa osassa Suomea. Laji on rauhoitettu v. 1983. Pohjois-Amerikassa elää lähes samannäköinen amerikanhuuhkaja (Bubo virginianus). Muut kaksi huuhkajalajia elävät Afrikassa.
Lähde: Suomalainen tietosanakirja 3 : hil-kanan. Weilin+Göös, 1990.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)
