Ohessa muutama ehdotus lasten kuvakirjoista,jotka käsittelevät yksinhuoltajuutta vanhempi-lapsisuhteessa:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas ja Mulperi, 1985. (Mikko Mallikas kirjasarjasta löytyy useita nimikkeitä, jotka käsittelevät yksinhuoltajaperheitä).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä voi olla olemassa, 2008.
Gripe, Maria: Lotte ja salaisuudet, 2001.
Hammar Stina: Meitä on kaksi,1970.
Hoffman, Mary: Meidän ja muiden perheet (2010).
Mickwitz, Camilla: Jason : tarina tavallisesta pienestä pojasta, 2012.
Lindgren, Barbro : Äidin rasavilli Piltti : 5-vuotiaan Ola Ullstrandin idean mukaan, 1981.
Parr, Torr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä, 2006.
Stark, Ulf: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja...
Kiinnostavan kuultavan valitseminen toiselle on vaikeaa ihmistä tuntematta. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian sivuille on koottu vinkkejä. Alla linkki Lyhyttä ja leppoisaa: lukuvinkkejä lyhyitä kertomuksia ja muisteluksia kaipaaville -vinkkilistaan:
https://www.celia.fi/celian-kirjat/kirjavinkit/kirjapaketit/lyhytta-ja-…
Sivuilta löytyy myös muita vinkkilistoja:
https://www.celianet.fi/kirjavinkit/101-kirjaa/#teemat
Maurice Blanchot'n teoksen Le dernier homme (1957) englanninnos The last man (1987) kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9917232743506253
https://www.edition-originale.com/en/literature/first-and-precious-book…
Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata teos kaukolainaan.
https://www.tuusula.fi/lomake/show.tmpl?id=190&sivu_id=1721
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä. Informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja ovat korkeakouluopinnot suorittaneita, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija opistotason koulutuksen tai ammattitutkinnon suorittaneita. Lisäksi käytössä saattaa olla vielä muitakin nimikkeitä (esim. tietopalveluvirkailija).
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa Kirjastot.fi:n kirjastoammattilaisten kanavalla, kohdassa Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Käytössäni olevista lähteistä ei löytynyt viitettä siihen, että kyseistä laulua olisi suomennettu. Laulu lienee lapsille suunnattu versio spirituaalista, joka tuntee nimet Dry bones, Dem bones ja Dem dry bones ja jota on esittänyt mm. Delta Rhythm Boys. Lasten version nimenä esiintyy myös Skeleton bones. Laulun sanat viittavaat Raamattuun, profeetan näkyyn Hesekielin kirjassa 37, http://www.credo.fi/raamattu/1992/Hes.37.html#o52 , jossa Jumala ohjaa profeettaa herättämään kuolleet luut henkiin ja vertaa niitä Israelin kansaan. Lisätietoja laulusta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Dem_Bones .
Mahdollista suomennosta etsin Suomen äänitearkiston tietokannasta http://www.yle.fi/levysto/firs2/index.php ,...
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan....
Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
Alun perin hahmon koko nimi on Captain James Hook, ja se on Suomessa käännetty Kapteeni Jaakko Koukuksi.
Disney Wiki:
https://disney.fandom.com/wiki/Captain_Hook
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Kapteeni_Koukku
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä...
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Etsimänne katkelma on Eino Leinon runosta Uuden vuoden iltana v. 1898 kokoelmasta Ajan aalloilta, joka ilmestyi vuonna 1899. Katkelma ei tosin ole runon alusta, vaan sen loppupuolelta.
Runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Eino Leino: Runot. 2 : 1897-1901, Meiram, Lyydian kuningas, Sata ja yksi laulua, Ajan aalloilta, Hiihtäjän virsiä, Väinämöisen kosinta, Pyhä kevät, Kivesjärveläiset (Otava, 1962) ja Eino Leino: Kootut teokset (Otava, 1926).
http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
https://oukasrv6.ouka.fi/Intro
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
