Kreikkalaista kirjallisuutta julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Tässä kuitenkin jonkinlaista listaa.
2000-luvulla:
Doxiadis, Apostolos: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Like, 2004)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Suomen Ateenan-instituutti, 2000)
Russu, Nikol: Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri, 2000)
Staikos, Andreas: Herkullisia suhteita (Tammi, 2000)
Ennen 2000-lukua mm.:
Assimacopoulos, Kostas: Sarastus (Kirjayhtymä, 1980)
Jordanidu, Maria: Kultainen sarvi : kreikkalaisen naisen tarina (Otava, 1985)
Kazantzakis, Niko: Kerro minulle, Zorbas (1. painos 1954)
Kazantzakis, Niko: Veljesviha (1. painos 1967)
Kazantzakis, Niko: Viimeinen kiusaus (1. painos 1957)
Vassilikos, Vassilis: Valokuvat (...
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Aamulehden (23.9.2016) artikkelissa on listattu ansiokkaasti Marionin esiintymisiä ja levytyksiä sekä Saksassa että muissa maissa. Samoin tietoa levytyksistä löytyy Marionin omilta kotisivuilta.
Ensimmäinen ja menestynein Marionin Saksassa levyttämä single oli El Bimbo / Rikke-ding, rikke-dong vuonna 1974 ja viimeinen vuonna 1979 Napoleon / Tu was dir spass macht.
Aamulehden artikkelissa Marion itse kommentoi levytysten loppumista Saksassa näin: "Pikkuhiljaa Saksa-kuvio kuitenkin kuivui kasaan niin kuin näissä tapauksissa yleensä käy. Ei kukaan koskaan sano, että nyt lopetetaan. Asiat vain hiipuvat."
Lähteet:
Lähde, Antti: Ota opiksi, Saara Aalto – Marion hurmasi Saksan tv:ssä jo 70-luvulla: ”Olin kuin...
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen Realismi-artikkeli listaa eri maiden tunnetuimpia realismin edustajia:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Kirjasampo-sivustolta löytyy pidempi lista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36fd3d2f-63dc-4d73-9619-d…
Olemattoman kokeneet : muistelmia suomalaisopiskelijoiden Neuvostoliitto-vuosilta -kirjassa 20 Neuvostoliitossa opiskellutta suomalaista muistelee ja pohtii kokemaansa sekä arvioi opiskelun vaikutusta myöhempään elämäänsä. Neuvosto-opintoja käsittelee myös Arja Saarisen Kuusi ällää, seitsemän ässää : suomalaisena opiskelijana Leningradissa. Mainita kannattanee myös Johanna Hulkon romaani Säkeitä Pietarista.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Suomeksi puhutaan esilehdistä.Lähteet:Book Printing Lingo: What are Endsheets? | Formax PrintingTekstuaalitieteet:esilehti – Tieteen termipankkiNäin kirja syntyy | Otavan Kirjapaino
Hyviä lähteitä ovat erilaiset suomen kielen sanakirjat, joissa määritellään nykysuomen sanojen merkityksiä, käyttöyhteyksiä, oikeinkirjoitusta jne.
Kannattaa tutustua ainakin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmiosaiseen Kielitoimiston sanakirjaan (2006). Useissa kirjastoissa Kielitoimiston sanakirja on käytettävissä myös verkkoversiona osana MOT-sanakirjastoa.
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa...
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Tomi Kontion kirjoittamassa ja Elina Warstan kuvittamassa Koira nimeltään Kissa -lastenkirjassa (Teos, 2015) Kissa-niminen koira on saanut nimensä emoltaan, joka toivoi poikasensa olevan itsenäinen kuin kissa ja näin pärjäävän kovassa maailmassa. Voidaan keskustella siitä, onko tarinan päähahmo lopulta identiteetiltään samaan aikaan sekä kissa että koira; Kissa-koira käyttäytyy kuitenkin sosiaalisen laumaeläimen tavoin ja kärsii yksinäisyydestään.
Kysymiäsi teemoja sivuavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Maija ja Anssi Hurmeen Lepakkopoika-kirjassa kuusivuotias Ilmari muuttuu lepakkopojaksi
Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoissa rehtori Kruppi ei edes itsekään tiedä muuttuvansa ajoittain Kapteeni...
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...