Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää...
Hei,
turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf
Kokonaishedelmällisyyslukuun vaikuttaa syntyvien lasten määrän lisäksi myös hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä väestössä.
Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden. Tietyn vuoden keskiväkiluku taas on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.
Jos lukulaitteellasi on selain, kirjan voi ladata suoraan E-kirjaston selainkäyttöliittymästä lukulaitteelle.Jos lukulaitteella ei ole selainta, kirjan voi ladata ensin tietokoneelle Thorium Readeriin ja siirtää sieltä USB-kaapelilla lukulaitteelle. Seuraa Thorium Readerin ja lukulaitteen ohjetta. Huom: Lukulaitteen pitää tukea LCP-suojausta.Lähde ja lisätietoja: Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/kokeile-e-kirjaston-sela…
Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Paula Isopahkalan teoksia PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) ja PaaPiin kaavakirja naisille (2019). Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot Vaskin verkkokirjastosta. Vaski-kirjastoista lötytyy myös teokset Mekkotehdas (2012), Mekkotehdas aikuisille (2014) ja Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin (2016). Myös niiden saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta. Voit etsiä verkkokirjastosta muita lastenvaatteiden kaavakirjoja esimerkiksi asiasanalla "lastenvaatteet".
Paula Isopahkalan kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Isopahkala%2C+Paula&type=…
Mekkotehdas-kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=...
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Parisuhdeväkivaltaa ei ole kovin painokkaasti käsitelty 1800- ja 1900-luvun taitteen kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Kaikki vastaan tullut aihetta koskeva kirjallisuus näyttäisi sijoittuvan myöhemmille vuosikymmenille, kun taas varhaisemmassa kirjallisuudessa naisen alisteista asemaa avioliitossa kuvataan hienovaraisemmin, ilman fyysistä väkivaltaa. Parhaiten kysytyn kaltaista suhdetta voisi kuvata Maria Jotunin vuonna 1935 kirjoitettu klassikkoteos Huojuva talo. Minna Canthin Työmiehen vaimossa ja Lehtori Hellmanin vaimossa kuvataan kyllä alistavaa ja/tai hyväksikäyttävää suhdetta, mutta mies ei ole fyysisesti väkivaltainen.
Mikäli ajankuva kiinnostaa, Canthin ja Jotunin teosten lisäksi voisi lukea esimerkiksi F. E. Sillanpään...
Kyseessä on Hilkka-Helinä Lappalaisen runo Vuokkoja äidille. Runo sisältyy ainakin teoksiin Äideistä parhain : runoja äidille (toim. Tuula Simola, 1997) ja Liljojen aikaan : kukkarunoja (toim. Tuula Simola, 1999).
Soijakastike kuuluu perinteisesti japanilaiseen, kiinalaiseen ja kaakkoisaasialaiseen keittiöön. Valmistajat löytyvät usein sieltä, missä markkinat ovat suurimmat. Sama pätee kalakastikeeseen, joka on on tärkeä keittiön perusmauste monessa Kaakkois-Aasian maassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijakastike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakastike
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Sakri on muunnos nimeltä Sakarias. "Nimi merkitsee suomeksi "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa" ja viittaa siihen, että Johannes Kastajan syntymä oli hänen vanhemmilleen odottamaton Jumalan armon osoitus."
Salomon nimen pohjana on hepreankielinen nimi, jonka merkitys on "rauhallinen, rauhaan halukas".
Riio nimeä en ole onnistunut löytämään mistään etunimioppaasta.
Ylläolevat tiedot ja sitaatit on otettu Pekka Lempiäisen kirjasta "Suuri etunimikirja" (2004)sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005) kirjasta. Kirjaston hyllystä löytyy laaja valikoima etunimiopppaita.
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.
Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi...
Hei. Lähtökohtaisesti kaikissa Helmet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus, muutamaa pientä sivukirjastoa lukuunottamatta (esim. Pähkinärinne). Osoitteesta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921 voit etsiä kotipaikkasi lähintä kirjastoa, ja varminta on soittaa kyseiseen kirjastoon, johon olisit menossa tulostamaan.Oodissa on myös mahdollista tulostaa laadukkaammalle valokuvapaperille valokuvia (maksullisesti), https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/211 tämän linkin takaa löytyy lisätietoa siitä.Huomioithan kirjastoilla on pääkaupunkiseudulla erilaisia käytäntöjä tulostus- ja kopiointipalveluihin rekisteröitymisen ja niiden maksamisen suhteen: esimerkiksi Helsingissä jokainen tulostussivu maksaa 40 senttiä, Espoossa 20...