Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Sarja on Patricia Wreden Lumotun metsän kronikat-sarjaa.
1) Lohikäärmeen prinsessa 2001
2) Lohikäärmeen etsintä 2001
3) Lohikäärmeen retkikunta 2002
4) Lohikäärmeen kummilapsi 2002
sisältää nämä 4 kirjaa ja ne on luokiteltu Fantasia-kirjallisuudeksi, meillä Rikhardinkadun kirjastossa ne löytyvät Satufantasia-hyllystä.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Lauri Pohjanpään runo "Vanha koti : Ma kiitän ja siunaan" kuuluu ainakin teokseen: Tämän runon haluaisin kuulla. 2 / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen
Lähde: Pirkanmään kirjastojen Piki-verkkokirjasto https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Olisikohan kyseessä ehkä Kaarlo Nuorvalan nimimerkillä Reino Arras kirjoittama Seikkailu meren pohjalla (Kansankirja, 1948)?
"Minkälaista on elämä maapallollamme sadan vuoden jälkeen? Miten pitkälle on ihmiskunta kehittänyt teknilliset tiedoitus-, kulku- ym. välineensä 2000-luvun alussa?
Reino Arras on antanut mielikuvituksensa lentää seuraavalle vuosisadalle ja kertoo tässä kirjassa 'tutkimusmatkansa' mielenkiintoisia tuloksia. 'Seikkailu meren pohjalla' on henkeäsalpaavan jännittävä kertomus kahden suomalaista syntyperää olevan amerikkalaisen koulupojan, Johnin ja Charlesin, omalaatuisista seikkailuista aikana, jolloin televisio on yhtä yleinen kuin radio nykyään ja lentokoneet ovat tavallisimmat kulkuvälineet. Tuhansien mailien päässä...
Löysin maininnan vuodelta 2006, että se olisi jääkiekkoselostajan lausahdus. Myöhemmin sitä on käytetty kappaleessa, joka on ladattu kuunneltavaksi Mikseri-sivustolle. Tämä lentävä lausahdus pyörinyt siis muusikkopiireissäkin.
Vesi johtaa lämpöä huomattavan paljon paremmin kuin ilma. Esimerkiksi saunassa voi hyvin oleskella, jos sen lämpötila on 90 °C, mutta samanasteinen vesi aiheuttaa vakavia palovammoja.
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Ari Mennanderin kirjassa Liigatähdet - Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005 (Ajatuskirjat, 951-20-6684-X) mainitaan, että kaudella 1984-1985 käytettiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jatkoaikaa runkosarjassa.
Hei!
Toivottavasti näistä lähteistä olisi sinulle apua:
- Juha Ilonen / Toinen Helsinki - kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179767
Kirjaan on kuvattu kaikki Helsingin sisäpihat.
- Helsinki ilmakuvina 1932-2014
https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
Palvelusta voi hakea rakennuksia osoitteen tai kaupunginosan perusteella.
- Helsingin kaupunginarkistosta voi mahdollisesti tiedustella talojen pohjapiirrustuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmästä voi etsiä ainakin vanhoja rakennuspiirustuksia.
www.sinettiarkisto.fi
- Muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää:...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aihetta käsittelevää kirjallisuutta niukasti. Hakusanalla "kulkukauppa" löytyy ainakin teos Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka Nevalainen (SKS, 2016). Sen lähdeluetteloa tutkimalla voi saada lisää vinkkejä tiedonhakuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skulkukauppa__Orightresult_…
https://agricolaverkko.fi/review/liiketoimintaa-yli-rajojen-itakarjalai…
Agricolaverkon kirja-arviossa mainitaan kulkukauppaa tutkinut Maiju Keynäs. Hän kirjoitti lisensiaattityönsä Vienan- ja aunuksenkarjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka (1859-1900) vuonna 1981. Teos on lainttavissa...
Kirjastolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta sellaiseen palveluun, että ilmoittaisimme asiakkaille, kun jokin lainassa oleva esine palautuu lainattavaksi. Asian voi itse tarkistaa helmet-tietokannasta tai soittaa kirjastoon, kirjaston sähköpostia kirjasto.tapiola@espoo.fi pyrimme myös lukemaan päivittäin. Juuri tällä hetkellä pistosaha on lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
