Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48...
Avaruusalusten lämmönsäätelyssä ei ole kyse ainoastaan lämmityksestä, vaan myös jäähdytysjärjestelmät ovat tarpeen, sillä avaruudessa ei ole ainoastaan kylmää – siellä voi olla myös hyvin kuuma. Esimerkiksi Kuun pinnalla on päivällä tavattoman kuuma (n. 100°) ja yöllä kylmä (n. –180°C). Vielä siirtokunnaksi haaveilemassamme Marsissakin ylletään lämpimimmillään nipin napin plussan puolelle.
Avaruudessa Auringon säteilemä valo ja lämpö kuumentavat avaruusalusta ja avaruuspukuja, mutta toisaalta tätä voidaan käyttää hyväksi pidettäessä yllä sopivaa lämpötilaa. Liialta lämmöltä on helppo suojautua. Tulevasta säteilystä heijastuu tarpeeksi suuri osa takaisin avaruuteen, jos aluksen ulkopinta tai avaruuspuku kiillotetaan tai maalataan...
Totte-animaatiosarja perustuu kanadalaisten Doris Brassetin ja Fabienne Michot'n neljään lastenkirjaan, mutta ainakaan toistaiseksi kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Kirjat ovat ilmestyneet alkujaan ranskaksi, ja Totten alkukielinen nimi on Gofrette.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista taustoittaa vispilänkauppaa näin: Vispilänkauppa tarkoittaa seurustelun esiastetta, flirttiä, nuorten leikkisää hakkailua. Keväällä toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, kun puiden nesteet olivat liikkeellä, nuorison töihin kuului vispilöiden teko. Ne tehtiin joukolla, samaan paikkaan kokoontuen. Koivun oksien norjat kärjet kuorittiin puhtaiksi ja taipuisiksi. Tuloksena oli valkeita, pienen luudan kaltaisia kimppuja – siis vispilöitä. Pojat sitten tarjosivat mieleisilleen tytöille valmiita vispilöitä ja kauniita sanoja. Jos ne otettiin vastaan, tiedossa oli yhteisiä kävelyjä.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Pystyin tarkistamaan kolme eri painosta Sylvi Kekkosen aforismikokoelmasta Kiteitä, jossa kysymäsi aforismi on julkaistu niin kuin epäilitkin. Tarkistamani painokset ovat vuosilta 1949 (1. p.),1964 (toinen, uusittu painos) ja 1990 (kolmas painos). Näissä kaikissa aforismi on muodossa 1) Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa.
Suomen Aforismiyhdistyksen blogissa on esitelty juuri tätä kokoelmaa osoitteessa http://www.aforismi.vuodatus.net/blog/551764
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
Verna on latinasta johdettu nimi (verna, vernus = keväinen), joka on saanut alkunsa Sakari Topeliuksen tuotannosta - rouva Verna Snellmanin (o.s. Donner, s.1888) äiti oli Topeliuksen ihailija. Runokertomukset Pikku Vernasta ja Verna Roosasta löytyvät Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjasta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Kirahvin kaula on noin 1,8 metriä pitkä, eli noin aikuisen miehen pituinen. Tieto löytyi tältä englanninkieliseltä nettisivulta http://www.sandiegozoo.org/animalbytes/t-giraffe.html
Kaivattu pyöräilylaulu on Antti Matikaisen Pyöräilen, radiohitti kesältä 2004, joka on julkaistu kokoelmalevyllä Tähtitaivas 7 (Mediamusiikki, 2004) ja Matikaisen ensialbumilla Kun ilta saapuu (AXR, 2006).
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava...
Matti Särkkä (12.1.1908-14.3.1995) on jyväskyläläinen taidemaalari, joka eli lähes koko elämänsä Jyväskylässä. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäseniä. Särkällä oli lukuisia yksityisiä
taidenäyttelyjä sekä kotimaisia yhteisnäyttelyjä Suomen Kuvataidejärjestön Liiton järjestämissä taidenäyttelyissä..
Matti Särkän kokoelmia on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomem museoissa.
Lähteitä: Jyväskylän kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakokoelman leikekokoelma
Jyväskylän maalareiden kertomaa/ toim.Irmeli Suviola ; kuv. Matti Särkkä.- Jyväskylä;
Jyväskylän yliopisto, 1983
Museotaite 1987/1 s.13-17
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1987/3 s.11-13...
Onni-runo ilmestyi ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 8/1965 (s. 345-346), runoilijan kuolinpäivänä 22. joulukuuta 1965. Parnasson versiossa ongelmallisen kohdan sanamuoto on "Se lensi". Ylimääräinen n, joka on mukana jo Koottujen runojen ensipainoksessa 1966, lienee siis pelkkä painovirhe - Viita-kirjallisuudesta ei ainakaan löydy todisteita päinvastaisesta.
"Solace" merkitsee lohtua tai helpotusta. "Quantum" taas tunnetaan nykyään ensisijaisesti fysiikan terminä merkitsemässä kvanttia, eli suureen jakamatonta perusosasta. Se on kuitenkin jo aiemmin merkinnyt yksinkertaisesti jonkin määrää tai paljoutta.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/quantum
https://www.merriam-webster.com/dictionary/solace
Ian Flemingin alkuperäinen novelli, josta elokuva otti nimensä mutta ei juontaan, on suomennettu nimellä "Lohdun kvantumi". Vanha lainasana kvantumi vastaa tässä englannin quantumin alkuperäistä merkitystä. Tarinassa väitetään, että kun ihminen ei enää saa lainkaan lohtua ihmissuhteesta, hän menettää täysin kykynsä kohdella toista osapuolta ihmisenä. Niin kauan kuin lohdun...
Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa.
Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Siskoni on noita -sarjaa on suomennettu 8 osaa, joiden nimet ovat: Luottamus punnitaan, Onnen hylkäämät, Ystävyys koetuksella, Vaarallinen valinta, Myrskyn silmässä, Epäilysten verkko, Velvollisuuden kutsu ja Kohtalon välisoitto.
Tätä tv-sarjaan perustuvaa kirjasarjaa tulee varmasti vielä lisää suomeksikin. Sivulta http://www.thecharmedones.com/charmed_books_2.htm löytyy englanninkielisiä kirjoja.
Sarjaa suomentaa Sanoma WSOY, jonka sivulta http://www.sanomawsoy.fi/feedback.aspx?f=2175 voi tiedustella, suomennetaanko sarjaa jo ensi syksynä kenties lisää.
Nimi Reea (tai Rea) voi olla lyhentymä nimistä Margareta, Teresia tai Regina. Kustaa Vilkunan mukaan mahdollisesti myös nimi Reija jotenkin vastaa sitä. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Rean nimipäivä on 8.4. Toisaalta Rea liittyy kreikkalaisten ja roomalaisten muinaistarustoon. Kreikan mytologiassa Rhea oli taivaan (Uranoksen) ja maan (Gaia) tytär ja veljensä Kronoksen (=aika) puoliso. Rhea synnytti kuusi jumalaa, mm. pääjumala Zeuksen. Roomalaisten mytologiassa taas kerrotaan kuninkaantytär Rea Silviasta, joka synnytti sodan jumala Marsille Rooman perustajat Romuluksen ja Remuksen.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Vuonna 1939 suosiossa olivat:
Eugen Malmsten: Sä muistatko metsätien
Matti Jurva: Viipurin Vihtori
Kauko Käyhkö: Bel-Ami
Kauko Käyhkö: Irja
Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka
Vuonna 1949 olivat suosittuja:
Metro-tytöt: Ethän minua unhoita.
Henry Theel: Kuunvirran sillalla.
Henry Theel: Manana
Henry Theel: Marja-Leena
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla
