Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille.
Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-...
Edward Casaubon'n teos "The Key to All Mythologies" George Eliotin romaanissa Middlemarch on suomeksi nimeltään "Kaikkien mytologioiden avain".
Eliot, George: Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, WSOY, 1966)
http://www.gutenberg.org/ebooks/145
Jari Peltosen Kylmälän murhat : Sokea hieroja ja Kylmälänmurhat : Kyläkauppias katoaa ovat ilmestyneet tänä vuonna (2018) ja ovat lainattavissa myös oman kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa. Mikäli teokset eivät löydy lähikirjastosi kokoelmista, voit tilata ne toisesta kirjastoverkon toimipisteestä.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Löysin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-704-8
ja toisaalta arvioita Harmaasta taloudesta Suomessa. https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/
kumpikaan ei varmaan ole aivan sitä mitä kyselit, mutta kenties ne yhdessä voivat antaa jonkin kuvan sinua kiinnostavaan kysymykseen.
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Kirjailija Ann Bryantista ei ole juuri suomeksi kirjoitettu. Kirjailijan kotisivujen kautta saa eniten tietoa:
http://annbryant.co.uk/
Tämän palvelun kautta on Bryantista kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset saat arkiston (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kautta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun Bryant Ann. Painostava ennustus on Sisters club –sarjan 12. osa ja ilmestynyt suomeksi 2006. Kirjan päähenkilö Tash pelkää ennustajan ennustuksen käyvän toteen. Esitelmää varten kirja kannattaa lukea.
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo....
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Kirje näyttäisi löytyvän ainakin Sorsakosken Besame mucho -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1988. Nimi on englanniksi (My boyfriend), mutta sanat ovat kuitenkin suomenkieliset. Nuottikokoelma on Kannuksen kirjaston musiikkiosaston varastossa.
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Teoksesta Laula kanssamme: joulu on taas:120 kaikkien aikojen joululaulua (1992) löytyy tämän laulun nuotit. Se löytyy myös Vaski-kirjastosta:
Konsta Jylhän joululaulu
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
