Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries."
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0…
Voisiko kyseessä olla Gerald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni? Finlandiakirja
Tosin pojan perhe muuttaa kirjassa Korfulle eli kenties ei.
Toivottavasti joku tunnistaa kirjan, jos se ei ole Durrelin.
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila
Euroopan tilastotietokannasta löytyy tilastoja EU-maiden jätteiden käsittelystä sekä jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics
ja vaarallisten jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics_based_on_the_European_list_of_waste_codes#Hazardous_waste_-_top_treatment.2C_export_and_import_countries
Suurin osa jätteistä, joita ei käsitellä itse kussakin EU-maassa näyttäisi päätyvän toiseen EU-maahan. OECD-maiden ulkopuolelle viedään vähemmän jätettä, luuvut löytyvät Waste shipment statistics based on the European list of waste codes, shipment of hazardous waste, https://...
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Forssan punaisten muistomerkistä löytyy vain tieto, että sen on pystyttänyt työväenjärjestöt vuonna 1945.
Lähde:
Työväenliike.fi: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-muistomerkki-37/
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-...
