Ludwig Ritter von Köchel julkaisi v. 1862 Mozartin teosten luettelon "Chronologisch-thematisches Verzeichnis sämtlicher Tonwerke Wolfgang Amadé Mozarts". Köchelin luetteloon perustuu edelleenkin Mozartin teoksissa käytettävä merkintä, joka koostuu kirjaimista K tai KV ja juoksevasta numerosta (esim. Die Zauberflöte, KV620). Suomalaisissa kirjastoissa käytetään kirjainyhdistelmää KV.
Köchelin luettelosta on ilmestynyt monia painoksia. Köchelin luettelo sisältää myös erittelyn kadonneista, muiden työstämistä, aitoudeltaan epävarmoista ja Mozartin nimiin ujutetuista sävellyksistä (Anhang = liite). Kysymäsi lyhenne App. tarkoitta näitä "liitteitä". Kysymäsi teos Divertimento In B Flat KV App. 229 on...
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958).
Muisteltu kertomus lienee Alphonse Daudet'n kokoelmaan Maanantai-tarinoita sisältyvä Viimeinen opetustunti : pikku elsassilaisen kertomus. Maanantai-tarinoita sisältää Daudet'n kuvauksia "elsassilaisten elämästä [Ranskan ja Preussin] sodan aikana iloineen ja suruineen".Viimeinen opetustunti oli mukana WSOY:n Oma lukutaito -sarjan 8. kirjan osiossa Kirjailijat kuvaavat sotaa uutena suomennoksena nimellä Viimeinen koulupäivä, varustettuna selittävällä johdannolla "Entäpä jos jonakin päivänä kävisi niin kuin kävi Itä-Ranskassa vuoden 1871 jälkeen... Siellä on Elsass-Lothringenin maakunta joutunut saksalaisten haltuun...".
Matot rullautuvat tai niiden reunat käpristyvät usein siksi, että maton reunaan osuu tai sitä jatkuvasti hankaa jokin. Maton materiaali vaikuttaa myös rullautuvuuteen. Jos nämä syyt puuttuvat, on vaikea keksiä syytä ilmiön yhtäkkiseen ilmaantumiseen.
Mattoja voi yrittää suoristaa kääntämällä ne pidemmäksi aikaa toisinpäin, teippaamalla mattoteipillä lattiaan, kostuttamalla (jos materiaali sallii) ennen painon päälle asettamista, silttämällä (jos materiaali sallii) höyrysilitysraudalla tai ompelemalla alapuolelle kovikkeen. Nämä vinkit löytyvät mattotalo Helman ja Kysy mammalta -blogista:
https://blog.helma.fi/2014/06/03/apua-matonreuna-kapristyy/
http://kysymammalta.blogspot.fi/2010/02/matto-puhdistus-hoito-ja-pesu.h…
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Oulun kaupunginkirjastolla on mikrofilminä Kalajokilaakso-lehdet 4.1.-25.3.1983, mutta mikrofilmit eivät tällä hetkellä ole käytössä pääkirjaston muuton vuoksi. Ylivieskan kirjastosta löytyy lehdet 26.3.-31.5.1983. Kesä-joulukuun lehtiä vuodelta 1983 ei tietokantojen mukaan ole saatavilla alueen yleisissä kirjastoissa. Kalajokiseutu-lehteä on julkaistu tietokantojen mukaan vuodesta 2012 eli siitä ei ole saatavilla vuoden 1983 lehtiä. Tuohon aikaan on kuitenkin julkaistu myös Kalajoki-lehteä, josta voisi myös olla kyse.
Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksesta löytyy vapaakappalekokoelmasta mikrofilminä Kalajokilaakso-lehdet 29.04.1927 - 31.12.2012, mutta tarkempia vuosikertatietoja ei ole saatavilla. Myös Kalajoki-lehdestä on...
Kirjastoista löytyy kieltenopiskeluun tarkoitettuja, lyhennettyjä ja sanastoltaan helpotettuja vieraskielisiä kirjasarjoja. Sarjoissa on usein eri tasoja lukijan kielitaidon mukaan.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja on ilmestynyt esimerkiksi Macmillan readers-, Cambridge English readers-, Penguin readers- ja Easy readers -nimisissä sarjoissa.
Itsenäisyyden 75-vuotiskultarahaa lyötiin vain 35 000 kappaletta. Se oli tehty Kittilän kullasta. Nimellisarvona oli 1000 markkaa. Kotimaisen kullan riittävä saaminen oli ongelma kuten yleensäkin, ja kysyntä osoittautui huomattavasti suuremmaksi. Näin kerrotaan Tuukka Talvion vuonna 1993 painetussa teoksessa Suomen rahat, sen toisessa laajennetussa painoksessa.
Rahapaja Monetan verkkokaupan sivuilla http://www.rahapajamoneta.fi/fi/727/t_21 mainitaan rahan nykyarvoksi 795,00 euroa.
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Michael Connellyn teosta The black echo on Helmet-kirjastojen järjestelmässä vain yksi kappale ja varauksia on tällä hetkellä 13. Pitkä odotusaika johtuu siitä. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa sijoituksesi varausjonossa ja varauspäivän.
Voit tarkistaa sijoituksesi ja varauspäivän myös itse Helmetissä omista tiedoistasi. Varaustiedoissa on päivämäärä Ei tarvita jälkeen, joka on kaksi vuotta varauksen tekopäivästä eteen päin.
Emme valitettavasti ole onnistuneet selvittämään kyseisen säveltäjän syntymä- ja kuolinaikaa.
Tietokannoista, joista etsittiin (mm. Finna, Kansalliskirjasto, Frank, Melinda, Fono) ei löytynyt mitään tietoa säveltäjästä eikä teoksesta. Nimellä ja teoksella tehty google-haku ei tuottanut mitään tuloksia. Jakamasi linkin tietoja on käytetty hyväksi etsinnässä eikä niidenkään avulla ikävä kyllä löytynyt mitään.
Gregory on johdettu – latinan Gregoriuksen kautta – kreikkalaisesta nimestä Gregōrios. Se pohjautuu verbiin gregōrein, 'tarkkailla, olla valpas', minkä perusteella Gregōrius ja sen erikieliset johdokset kantavat merkitystä 'valpas, tarkkaavainen'.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Ennen poliittista uraansa Erkki Tuomioja nautti hetkellisestä maineesta ja kunniasta vuonna 1963, jolloin voitti suositun TV-visailuohjelman Tupla tai kuitti. HS/Archive.org: https://web.archive.org/web/20070930061016/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Oikea+vastaus+Erkki+Tuomioja/1135223674965
Poliittisena hahmona Tuomioja nousi julkisuuteen viimeistään vuonna 1968, jolloin hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tuohon aikaan hän myös työskenteli televisiotoimittajana, ja oli täten luultavasti melko tunnettu ympäri Suomea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Tuomioja#Poliittinen_ura
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/357.aspx
Carl Barks käsitteli Roope Ankan nuoruutta enimmäkseen vain ohimennen.Zombi löytyy tarinasta Aku Ankka ja zombi, kokoelmassa Ovela Roope-setä (2007).Kultu Kimallus esiintyy tarinassa Takaisin Klondikeen, kokoelmassa Visukintun vuosikymmenet : Roope-setä 1947-1997 (1997).Jos nuoruutta hieman venyttää, kyseeseen voisi tulla Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita (2016), jossa on sekä Barksin alkuperäistarinoita että Rosan jatko-osia.Lisäys: Roope-sedän nuoruudesta kertoo myös Vic Lockmanin käsikirjoittama ja Barksin piirtämä tarina Vuodepulmia (The Invisible Intruder), joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa Aku Ankan parhaat 5 - Aku postinkantajana (1977).
Olen varannut tanssikirjoja, jotka olivat lainassa, suuresta leikkikirjasta ei tietoa löytynyt eikä myöskään Digi.kansalliskirjasto.fi:stä. Jos jostain varaamastani kirjasta löydän näitä, palaan asiaan.Kysyin apua Suomen kansantanssin ystäviltä, sain heiltä vastauksen:Ryskä voisi olla toisin kirjoitettu tai jopa väärin luettu versio tanssista nimeltä ryssä. Sanana se ei ole enää neutraali, mutta aikoinaan oli ja siihen on saattanut sekaantua ruotsinkielinen rysk(a). Se on voinut tarkoittaa monenlaisia ketteryys- ja taitotansseja (ripaskaa) ja esim. Toivo Salonen kuvaa 1900-luvun ensi vuosina Sahalahdelta kempoa eli kuollutta ryssää. Tässä rohkenisin epäillä kuitenkin Anni Collanin Hausjärveltä muistiinpanemaa ryssää, sillä se julkasitiin...
Satakirjastojen kokoelmista löytyy kirjallisuutta aiheesta asiasanoilla autot ja maalaus. Mm. Tauno Halosen Automaalaus sekä Lindsay Porterin Auton korikorjaus ovat kirjoja, joihin kannattaa tutustua. Kirjojen saatavuus selviää Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/