Opinnäytejärjestelmien vertaaminen ja tutkintojen suomentaminen on aina vähän ongelmallista, koska järjestelmät poikkeavat toisistaan. Parhaiten pulmasta selvinnee puhumalla vastaavuuksista: esimerkiksi a-level -tutkinnot vastaavat ylioppilastutkintoa, ja USA:ssa näitä vastaa high school diploma.
Sinun tapauksessasi dissertation olisi ehkä "tieteellinen opinnäyte, joka vastaa gradua/väitöskirjaa" työn laajuudesta riippuen.
Teoriassa varmaan voisi, mutta se ei varmaan halua puuttua asiaan hätiköiden. Tapauksen pitäisi olla kansallisesti merkittävä sekä alioikeuksien pitäisi olla päätösissään erimielisiä. Presidentinvaalien tulos on kyllä kansallisesti merkittävä, mutta tuomioistuimet ovat olleet tähän asti hyvinkin yksimielisiä hylätessään vaalivilppivalitukset.Korkeimman oikeuden jutturuuhka on melkoinen. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden sivuilla todetaan (google-kääntäjän mukaan) näin:"Osapuolten, jotka eivät ole tyytyväisiä alemman oikeusasteen päätökseen, on haettava Yhdysvaltain korkeinta oikeutta heidän tapauksensa käsittelystä. Ensisijainen tapa hakea muutosta tuomioistuimelta on pyytää sitä myöntämään Certiorari-kirje. Tämä on pyyntö, jonka...
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kysyjä viitta ilmeisesti heroiinin, alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttöön yskänlääkkeissä. Yskänlääkkeitä on vuosisatojen ajan käytetty yskänärsytyksen helpottamiseen ja limanirrotukseen. Vaikuttavina aineina käytettiin erilaisia yrttejä. Esimerkiksi 1800-luvulla yleistyi edelleenkin käytössä olevan efedriinin käyttö yskänlääkkeissä. Heroiinin käyttö yskänlääkkeissä omaksuttiin Saksassa 1880-luvulla.Käytäntö levisi Suomeenkin vuosikymmenien aikana. Yskänlääkkeitä on siis käytetty eri puolilla maailmaa jo ennen kieltolakia. Koska lääkkeissä on vaikuttavina aineina käytetty erilaisia huumaavia aineita, lääkkeitä on käytetty myös muihin tarkoituksiin. Asiasta kannattaa lukea Mikko Ylikankaan kirja,...
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
FinEd.fi listaa suomalaisten yliopistojen väitöskirjoja vuosittain. Fined.fi
Koska haku sieltä on hieman hankala, kokeilin myös Helda-hakua. Se hakee Helsingin yliopiston väitöskirja-aineistoja. Asiasanoiksi pistin asiakasläht* työyht*. Haku löysi 24 tuoreehkoa väitöstä esim.
Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Ruokolainen, Mervi; Ylinen, Tyyne; Ruotsalainen, Maarit (Tampereen yliopisto, 2018),
Palveluohjaus aikuissosiaalityössä : Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Pääkkönen, Arja (Helsingin yliopisto; University of Helsinki; Helsingfors universitet, 2018)
ja Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena : Kuvastin-menetelmän...
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Olen selkeyden vuoksi jakanut kirjat karkeasti kolmeen ryhmään kysymystesi mukaan. Monissa kuitenkin käsitellään kasvatusaihetta sen verran laajasti, että ne sopisivat myös muihin. Valitsemani kirjat ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, monet kuitenkin lainassa. Saatavuuden voit tarkistaa joko verkkokirjastostamme http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi tai vanhan aineistohaun avulla http://hameenlinna.kirjas.to.
Verkkokirjastosta näkyy myös, mitä asiasanoja teoksille on annettu. Niiden avulla voi päätellä, mitkä kirjat soveltuvat parhaiten käyttöösi.
1.
Farkkumummoja ja pehmovaareja : uusia ikkunoita isovanhemmuuteen
Perhe paineessa? : manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta / Carl Honoré
Isän kanssa : arkena ja sunnuntaina...
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Arvelet aivan oikein.Lehdet haluavat lukijoidensa tietoja mm. lukijoiden profiloimiseen, lehden käytön seurantaan ja tietysti myös mainontaan. Mainonta voi olla joko suoraan lukijalle suunnattua tai hänen lukemiensa sivujen mainosten kohdentamista.
Suomen tietotoimisto kertoo tietosuojasivuillaan tietojen käytöstä näin:"
STT-konserni: Voimme käsitellä käyttäjän henkilötietoja STT-konsernin sisällä. STT-konserniin kulloinkin kuuluvat yhtiöt ovat nähtävillä täällä.
Suostumus: Voimme luovuttaa käyttäjän tietoja kolmansille osapuolille, mikäli käyttäjä on antanut siihen suostumuksensa.
Journalismi: Voimme luovuttaa käyttäjän henkilötietoja, kuten henkilöstä otetun valokuvan, journalistisia, taiteellisia tai...
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
