Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (...
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece....
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Asiakkaan nimi Helmet-järjestelmään voidaan muuttaa vain kirjastossa. Tällöin asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä henkilötodistuksella, jossa uusi nimi näkyy.
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959.
Voit lähettää tiedon asiakasrekisterin ylläpitoon osoitteenmuutoksestasi, ja muutos rekisteröidään sen jälkeen tietokantaan. HelMet-tietokannan etusivulla on heti "Omat tiedot" -linkin alla linkki osoitteenmuutoslomakkeeseen (https://www2.helmet.fi/address). Lomakkeeseen päästäksesi tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi kortillesi pin-koodin.
Muuttoilmoituksen postiin voi tehdä osoitteessa:
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
Arvo Turtiaisen runoudesta on tehty useitakin opinnäytteitä. Tiedot niistä löytyvät hakupalvelu Finnan kautta. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…;
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Suomen Cheerleadingliiton sivuilta löytyvät säännöt sanovat mm. seuraavaa:
2.1 Osallistumisoikeus
Jokaisen kilpailijaksi ilmoitetun henkilön tulee ilmoittautumisvaiheessa olla edustuskelpoinen siinä sarjassa ja joukkueessa, johon hänet on ilmoitettu. (ks. liiton siirtomääräykset)
5.5 Yleiset rangaistukset
Ikäraja- ja muut osallistumissäännöt - hylkäys
6 SARJAMÄÄRÄYKSET
Kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön perustuvaa sarjajakoa.
Ikärajoista voi lukea lisää täältä: https://scl.fi/kilpailutoiminta/ikarajat/
Sääntöjä voisi tulkita niin, että ikärajarikkeestä tulee hylkäys, mutta varman vastauksen saanee lajiliitosta kysymällä: https://scl.fi/liitto/yhteystiedot/
Vastaus riippuu siitä, millaisista nuoteista on kyse. Kaikilla nuoteilla ei ole lainausoikeutta eli niitä kirjasto ei voi ottaa kokoelmiinsa.
Jyväskylän kaupunginkirjastoon nuotteja voi tuoda lahjoituksena ja allekirjoittaa aineiston lahjoitussopimuksen. Lahjoittaja hyväksyy, että kirjasto voi käyttää lahjoitetun aineiston sopivaksi katsomallaan tavalla.
Kaikki kirjat ovat nuorten fantasia- tai scifikirjoja, ja saattavat olla turhan jännittäviä herkälle 13-vuotiaalle. Lasten- ja nuortenkirjoja hyvin tunteva kollega ehdotti niiden tilalle näitä:
- Eoin Colfer, Artemis Fowl -sarja
- D. D. Everest, Archie Greene -sarja
- Brian Jacques, Seikkailusarja
- Philip Pullman, fantasiakirjat
- Christopher Paolini, fantasiakirjat
- Rick Riordan, fantasiakirjat
- Timo Parvela, Sammon vartijat -sarja
Jos kyseessä on äänikirja joka on fyysisenä levynä Vaasan kaupunkikirjastossa niin sen voi mahdollisesti kaukolainata oman kirjaston kautta, jotta ne toimitetaan toisesta kirjastosta. Tämä on maksullinen palvelu. Lisätietoja löytyy ensisijaisesti oman kirjaston verkkosivulta, tässä tilanteessa Helmet-kirjastojen sivuilta - Kaukopalvelu | Helmet.
E-aineistoa ei sen sijaan voi kaukolainata joten sitä pääsevät vain lainaamaan tiettyjen kirjastojen asiakkaat. Tästä huolimatta monessa kirjastossa on mahdollista luoda itselle kirjastokortti vaikka ei asu tietyssä paikassa, mutta sen pitää tehdä paikan päällä jotta voi esittää kuvallisen henkilötodistuksen. E-aineiston lainaukseen liittyvään kysymykseen on vastattu aikaisemmin. ...
Mahdatkohan tarkoittaa Eric Hobsbawmin kirjaa Bandits? Se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja voit tilata sen kaukolainana kotikirjastosi välityksellä. Rovaniemen maakuntakirjaston puhelinnumero on 016-3222 471. Kaukolainapyynnön voit tehdä myös internetin välityksella Lapin maakuntakirjaston sivuilta osoitteesta http://rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjasto.htm Klikkaa hakemisto ja valitse kaukopalvelu. Kaukopalvelun hinta on 20 mk.
Muita Hobsbawmin kirjoja löytyy runsaanpuoleisesti eri korkeakoulujen kirjastoista ja saat nekin käyttöösi kaukopalvelun välityksellä.
Munira Mirza on 43-vuotias pakistanilaistaustainen sosiologian tohtori ja konservatiivinen brittipoliitikko, joka työskenteli viimeksi pääministeri Boris Johnsonin poliittisena neuvonantajana (2019 - 2022). Hän erosi tehtävästään 3.2.2022, koska oli tyytymätön Johnsonin levittämään valheeseen labour-johtajasta Keir Starmerista.
Ennen neuvonantajaksi ryhtymistään Mirza oli korkeassa asemassa Lontoon koulutuksesta ja kulttuurista vastaavana pormestarina. Vuodesta 2020 häntä on kaavailtu myös Lontoon pääpormestariksi.
Vuosina 2005 - 2007 hän työskenteli konservatiivisessa ajatushautomossa Policy Exchangessa, jossa hän otti kantaa moniin kulttuuriin kysymyksiin ja oli mm. maahanmuuttokriittinen.
Mirza on tukenut...
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien...
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
