Etsitty kirja saattaisi olla José Carlos Somozan Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin.
Pari esimerkkiä artesaniasta kirjan sivuilta:
"Kevyttä koputusta ovella ja viipyilevä parfyyminleyhähdys. Koriste ei ollut Pöytä eikä mikään muu Huonekalu vaan Nurkkakoriste, kurja esine joka työskenteli maanantaisin (Museumsquartierin taideteosten vapaapäivänä), niitä ornamentteja joita sisustusosasto keksi tyhjien huoneiden somistukseksi, minkä huomasi etenkin kahvin kokemattomasta tarjoilemisesta. Boschilla kesti tovi...
Museoviraston mukaan tämä taulu (inv. 81100:51, v. 1830) on tosiaankin ollut aikaisemmin Cygnaeuksen gallerian kokoelmissa. Tällä hetkellä se on varastoituna muiden Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten kanssa eikä siis ole nähtävillä julkisesti.
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan.
Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmatyön periaatteisiin kuuluu mm. että likainen, kulunut ja huonokuntoinen aineisto poistetaan kokoelmasta. Poistettu aineisto joko myydään, lahjoitetaan, siirretään Varastokirjastoon tai tuhotaan. Kyseinen "Keski-Maa roolipeli" -kirja on ollut kunnoltaan todennäköisesti jo niin huono, että se on hävitetty kokoelmasta poiston jälkeen.
"Keski-maa roolipeli" -kirja on mahdollista saada kaukolainaksi jostakin maakuntakirjastosta. Kajaanin kaupunginkirjaston kaukopalvelun ohjeet: http://213.143.184.82/kirjasto/kauko.htm
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Tiedustelemanne lehdet eivät kuulu yleisten kirjastojen kokoelmiin. Sekä Pain että Ultrasound In Medicine & Biology tulevat Terveystieteiden keskuskirjastoon Helsingissä (puhelin *1912 6644). Voitte tiedustella suoraan ao. kirjastosta lähettävätkö he artikkelikopioita, tai mennä itse käymään paikanpäällä kopioimassa artikkelit (mikäli lehdet eivät ole lainassa).
Kahta muuta artikkelia kannattaa tiedustella esim. kaukopalvelumme kautta. Kaukopalvelun internet-lomake löytyy osoittesta (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm). Kopioiden hinta vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua. Lisäksi kaikilta asiakkailta peritään lainaa tai jäljenteitä noudettaessa 5 mk:n varausmaksu.
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
