Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
I am sorry to say that I was not able to find the quote you were looking for. I did find on Buzzfeed.com a collection of comments and one person had written "I saw a great quote about how you have to be comfortable with the opposite feeling of what you want. You think making a budget makes you feel poor, but it’s the only way to feel rich. I am starting to think of money like a toddler, either you set the tone and make the decisions or you spend your days reacting to your toddler."
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
Voit palauttaa teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Palauta kirja palvelutiskille ja mainitse siitä, että laina on mennyt perintään. Tällöin kirjaston henkilökunta voi ilmoittaa perintätoimistolle, että kirja on palautettu.
Sinun ei siis tarvitse maksaa kirjan korvaushintaa perintätoimistolle. Maksettavaksi jäävät myöhästymismaksut, jotka maksetaan kirjastossa, sekä perintätoimiston kulut, joista on kirjeessä erillinen lasku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Elektroniikka-alan oppikirjoista löytyy jonkin verran perustietoa elektroniikkakomponenttien jäähdytyksestä. Tässä muutama esimerkki:
Elektroniikan perusteet (Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen 2002)
s. 83 käsitellään jäähdytyselementtien mitoittamista
Analogiasuunnittelu (Koskinen, SanomaMagazines 2002)
Luvun "Audio-pääteasteet" yhteydessä s. 137 alkaen käsitellään hieman laajemmin jäähdytyksen mitoitusta.
Analogiaelektroniikka (sarja Elektroniikka 2000, Johnsson, IS-VET 1999)
s. 142 alkaen käsitellään puolijohteiden jäähdytystä
Internetistä löytyy lisäksi hieman käytännön läheisempää tietoa mm. jäähdytyssiilien toiminnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heatsink#Heat_sinks
Tämä Wikipedian englanninkielinen artikkeli elektronisten laitteiden...
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Arthur Haileyn romaaniin perustuvan televisiosarjan "Hotelli" aloitusjakso esitettiin TV1-kanavalla 6.12.1984 . Pertti Avola luonnehti tuolloin Helsingin Sanomissa tätä lauantaisin esitettyä sarjaa "lemmenlaivaksi kuivalla maalla".
Helsingin Sanomat
https://en.wikipedia.org/wiki/Hotel_(American_TV_series)
Olisikohan etsimäsi elokuva australialaisen Bruce Beresfordin vuonna 1997 ohjaama Paradise Road. Elokuva on esitetty Suomessa MTV3:lla nimellä Tie paratiisiin.
Lisää tietoa elokuvasta voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.imdb.com/title/tt0119859/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_paratiisiin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_174885
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Hei!
Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa...