Vuoden 2006 marraskuussa alkaneessa "Runomaito"-kampanjassa julkaistiin kuuden suomalaisen runoilijan runoja neljän kuukauden ajan. Kultakin kirjoittajalta mukana oli 3 runoa; tekstejä maitotölkeissä vaihdettiin noin kuuden viikon välein. Kampanjan runoilijat olivat Bo Carpelan (täysmaito), Elina Karjalainen (1,5 l rasvaton maito), Juuli Niemi (1 l kevytmaito), Eppu Nuotio (1,5 l kevytmaito), Tommy Tabermann (1 l rasvaton maito), A. W. Yrjänä (rasvaton luomumaito).
Jotkut kampanjasta uutisoineista lehdistä sisälsivät näytteitä runoista, mutta kysymyksessä muisteltuja säkeitä sisältävää tekstiä en valitettavasti onnistunut löytämään. Vaikuttaa siltä, ettei näitä maitotölkkirunojen tekstejä ole kampanjan päätyttyä julkaistu muualla....
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen...
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
Kyseessä saattaisi olla Elina Aron kirjoittama sarja, joka kertoo Hattulan perheestä. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, tyttö, poika, papukaija Mooses sekä lentävä huonekasvi.
Osien nimet ovat:
Kiemurakatu 3
Taikatempuntie 5
Kummituskäytävä 9
Kiinanlyhdynkuja 7
Pinjaportti 11
Ratsurinne 13
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyseistä runoa on ainakin käsitelty teoksessa Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Voisi olettaa, että runo on siinä yhteydessä myös suomennettu.Teoksen voi varata täältä Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa...
Kaupunginkirjaston erilliset työskentelytilat eivät ole tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi käytössä. Maaliskuun alusta kirjaston rajoituksia lievennetään. Silloin pääsee itse hyllyjen väliin valitsemaan lainattavaa aineistoa. Oleskelu- ja työskentelytilat pysyvät ikävä kyllä edelleen suljettuina. Rajoitus koskee myös Palokan kirjastoa.
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Lähdettä jossa olisi laajasti vertailtu eri maiden julkisten verovarojen kohdentamista ei löytynyt, vain hajatietoja. Valtiot kun tuppaavat laatimaan vain budjetteja, mutta eivät toimintakertomuksia. Valtioiden budjetitkin usein muuttuvat vuoden kuluessa. Verovarojen käytöstä on varmasti virallista tietoa olemassa (Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä tästä aiheesta. Yhteystiedot: Eduskunnan kirjasto, 00102 EDUSKUNTA
Puhelin ja Fax
(09) 4321 / keskus
(09) 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu
(09) 432 3432 / tietopalvelu
+358 9 432 3423, +358 9 432 3432 (ulkomailta)
(09) 432 3495 / Fax
+358 9 432 3495 (Fax ulkomailta)
Suuri osa eri maiden verovarojen kohdentamisen välistä eroa ilmentävistä kirjoituksista on ilmestynyt artikkeleina ja...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Hei, kansanedustajan valtakirjan tarkastaminen perustuu eduskunnan työjärjestykseen. Sen toisen pykälän mukaan "Ennen vaalikauden ensimmäistä täysistuntoa eduskunnan pääsihteeri tarkastaa edustajien valtakirjat."
Presidentin virkaanastuminen puolestaan perustuu niin perustuslakiin kuin lakiin tasavallan presidentin vaalista. Perustuslain mukaan "ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen." Vakuutuksen antamisen jälkeen presidentti astuu virkaan.
Presidentinvaalien tuloksen ilmoittaminen sen sijaan perustuu lakiin tasavallan presidentin vaaleista. Tämän lain mukaan "valtioneuvosto toteaa, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja sen nojalla...
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ...
