Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
Flammende Rose, Zierde der Erden on viimeinen osa Händelin Saksalaiset aariat -sävellyksestä sopraanolle, säestävälle melodiasoittimelle ja continuolle (Neun Deutsche Arien, HWV202-210), eli kyseessä ei ole ooppera-aaria tai oratorion soolo-osa. Aariat on sävelletty vuosina 1724-1727 Lontoossa saksalaisen runoilijan Barthold Heinrich Brockesin teksteihin.
Yhtenäistetty Georg Friedrich Händel : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo:
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Handel.pdf&…;
Äänityksiä ja nuotteja International Music Score Library Project -sivulla:
https://imslp.org/wiki/9_German_Arias,_HWV_202-210_(Handel,_George_Frid…
Neun Deutsche Arien, saksankielinen Wikipedia:
https://de...
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Isterin puutarha on sijainnut tiettävästi nykyisellä Emännänpolulla tai -tiellä noin sadan metrin päässä joesta. Jo 1920-luvulla on Oulunsuun kylään perustettu A. Renellin puutarha Isterin maalla.
Heli Suutari on tehnyt pro gradu -tutkielman Pohjoista puutarhanhoitoa. Oulun Puutarhayhdistys 1897 - 1997 ja puutarhanhoito Oulun seudulla (1997).
Lähde: Oulujokisten sata vuotta : entisen Oulun maalaiskunnan/Oulujoen kunnan historia 1865-1964 (Oulujoki-seura 1999)
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Paperilehtenä Talouselämä-lehteä säilytetään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata, mutta voit lukea ja ottaa kopioita lehdestä kirjastossa.
Digitaalisessa muodossa ainakaan Helmet-kirjastoilla lehteä ei ole. Talouselämä-lehdellä on maksullinen digitaalinen arkisto, jonka kautta artikkelisi löytyy:
http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/tilaa.jsp
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
Yksinomaan koulumummoihin tai -vaareihin paneutunutta tutkimusta ei haaviini osunut, lehtijuttuja ja haastatteluja kylläkin:
Merja Forsman, Antilla on aina aikaa lapsille. - Martat 4/2017 [haastattelussa kouluvaari Antti Airisto]
Stina Haaso, Kouluvaari kuuntelee ja on läsnä. - Maaseudun tulevaisuus, 30.3.2012 [haastattelussa Turun Sirkkalan koulun kouluvaari Göran Wikstedt]
Anna Leena Högbacka, Mummot ja vaarit arjen apuna. - Opettaja 44-45/2010
Jukka Koivula, Kylävaarina ei sammaloidu : vaarin homma on Hannu Gustafssonille lomaa eläkeläisen arjesta [haastattelussa Mynämäellä kylävaarina toimiva Hannu Gustafsson]. - Kantri : Maaseudun tulevaisuuden kuukausiliite, 9/2012
Ulla-Maija Lammi-Ketoja, Kouluvaari ei anna jälkkää. - Lapsen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Triumph 2000- merkkisen auton korjausoppaita löytyy esim. seuraavat: Triumph 2000-2500 : repair operation manual, julkaistu: [S.l.] : British Layland, 1986. Tätä kirjaa on Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä TRIUMPH 2000, 2500 AND 2.5 : OWNERS WORKSHOP MANUAL / RAY M. JONES julkaistu: SPARKF. : HAYNES, 1983, jota on Oulun kaupunginkirjastossa.
Koska pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei tämän merkkisen auton korjausopasta ole, voit jättää kirjoista kaukopalvelupyynnön. Lisätietoja Espoon kirjastojen kaukopalvelusta saat internetosoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;8587;…
Hippokrateen valaa ei enää sovelleta, vaan sen sijaan on tullut vuonna 1997 vapaaehtoinen lääkärinvala. Jälkimmäinen kuitenkin pohjautuu monelta osaltaan Hippokrateen valaan, kuten tekstejä vertailemalla voi helposti huomata, mutta myös Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Lääkärinvala on ammattikunnan sisäinen eettnen normi, jolla ei ole juridista ulottuvuutta.
Heikki Poroila
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
