Videoteoksen, kuten minkä tahansa taiteellisen teoksen olemusta itsenäisenä taideteoksena määrittää teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen ylittymisen jälkeen teos nautti tekijänoikeudellista suojaa. Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin eri taiteenaloilla.
Tekijänoikeuksista yleisesti esimerkiksi tekijanoikeus.fi-sivustolla.
Kuvaoikeuksista tarkemmin esimerkiksi Kuvaston sekä av-teoksista esimerkiksi Kopiraittilan sivuilla.
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Brittiläinen Oxford English Dictionary julkaisee nettisivuillaan vuoden sanan (2004 lähtien):
https://languages.oup.com/word-of-the-year/
Yleisradio on joinakin vuosina valinnut yleisöäänestyksellä vuoden sanoja. Vuonna 2010 se oli Wikileaks, vuonna 2013 pöhinä ja vuonna 2014 Putin-juusto. Tiedossa ei ole, järjestetäänkö äänestys joka vuosi. Lisätietoja voisi kysyä Ylen asiakaspalvelusta:
Palaute (yle.fi)
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut kuukauden sanan vuodesta 2011 lähtien:
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana
Lisäksi vuonna 2021 Me Naiset -lehti järjesti suomen kielen kauneimmasta sanasta lukijaäänestyksen, jonka mukaan se oli äiti; sama vastaus oli saatu Turun Kirjamessuilla vuonna...
Nykyisen tekijänoikeuslain mukaan automaattinen "työsuhdeolettama" eli että oikeudet siirtyvät suoraan työnantajalle, koskee vain tietokoneohjelmia. Pyrkimykset laajentaa tätä automaattista siirtymistä ovat olleet toistuvia, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole edenneet hallituksen esitykseksi.
Jos siis kyse ei ole tietokoneohjelman koodaamisesta, eikä työnantajan ja työntekijän välillä ole mitään tarkempaa sopimusta asiasta, tekijänoikeus ei siirry vaan se on tekijällä itsellään siitä riippumatta, missä yhteydessä teos on syntynyt.
Jos jotain on kuitenkin sovittu, mieluiten vielä kirjallisesti, se sitoo kumpaakin osapuolta. Sopimus on joissakin työpaikoissa ehtona työsuhteen syntymiselle, mutta suhteellisen harvinainen aloilla, joilla...
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Valitettavasti runon tekijää ei löytynyt. Internetistä tuo runo löytyi useistakin lähteistä, mutta tekijää sille ei mainittu. Käytettävissä olevista runokirjoista kyseistä runoa ei löytynyt.
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Kyseessä voisi olla Catherine Yeen teos Meditations: The Feminine Stoic Edition, jossa tekijä on muokannut vuoden 1902 englanninkielistä Aurelius-käännöstä korvaamalla tekstin maskuliiniset pronominit feminiinisillä tai neutraaleilla pronomineilla. Maskuliinisia muotoja on käytetty alkutekstissä ensisijaisina silloin, kun siinä viitataan esimerkinomaiseen henkilöön, ikään kuin kehen tahansa. Yeen tarkoituksena on havahduttaa lukija huomaamaan tämä ja myös oma mahdollinen reaktionsa muokattuun tekstiin.Lähteet:Catherine Yeen kotisivut: https://cathyyee.com/meditations-by-marcus-aurelius-the-feminine-stoic-edition Psychology Today: https://www.psychologytoday.com/sg/blog/for-the-love-of-wisdom/202608/reading-marcus-aurelius-with-...
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo, joka alkaa juuri noin kuin kirjoitit. Runo jatkuu vielä pitkästi ja siinä toivotellaan tervetulleeksi monia eri asioita tuskasta nautintoihin.
Runo on kokoelmasta Oljenkorsia : värssyjä ettei virta veisi (1993, s. 15 - 17).
https://piki.finna.fi/Record/piki.260508
RTI-menetelmää kutsutaan ilmeisesti Suomessa kolmiportaiseksi tueksi. Asiasta näyttäisi löytyvän yksi teos vuodelta 2012
Kaikille kelpo koulu : kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen.
Teos löytyy Riihimäen kirjaston kokoelmista, voit varata sen joko RATAMO-verkkokirjaston kautta tai soittaa kirjastoon aukioloaikana.
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
Lähetin kysymyksesi Visit Berlin -matkailupalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Valitettavasti en ole saanut vastausta enkä tarkempia tietoja kysymykseesi.
Seuraavilta sivuilta voit tutkia Berliinin joukkoliikennejärjestelyjä (viitattu 19.10.2021):
BVG. Network maps and routes. https://www.bvg.de/en/connections/network-maps-and-routes.
Public transportation in Berlin. Berlin.de. https://www.berlin.de/en/public-transportation/.
Tripsteri. https://tripsteri.fi/berliini/matkavinkkeja/julkinen-liikenne-matkalipu….
Visit Berlin. https://www.visitberlin.de/en.
Kyseessä on Helmi Valion lastenlaulu Satu-unten kultamaille T. J. Syvänteen runoon Kehtolaulu.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten. 1 (1926).
https://finna.fi/Record/piki.127658
Runon voitte lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Kotiliesi-lehden numerosta 23 vuodelta 1925. Alla olevasta linkistä aukeaa lehden sivu, jolla runo on.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/906571?term=Hiljaa%…
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Tarkoittanet Jevgeni Jevtušenkon runoa Rakeita Harkovissa. "Rakeita sataa Harkovissa, rakeita suuria kuin rypäleet..." Se löytyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmasta nimeltä "Runoni". Teos on saatavissa useista helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319415__Srunoni__Orightr…