Ainakin kaksi Ulf Lundellin romaania on suomennettu, Susi etsii laumaansa (alkuteos En varg söker sin flock), Otava , Helsinki, 1990, ja Vuosi Tommy Cosmon elämässä ( alkuteos Sömnen), Tammi , Helsinki, 1978. Molempia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kuten myös useita ruotsinkielisiä Ulf Lundellin teoksia. Tarkemman saatavuustilanteen saat tietokanta Plussasta, johon pääset sivulta http://www.lib.hel.fi/ . Voit tehdä haun antamalla tekijäksi Lundell Ulf, näin saat esille myös musiikkiaineiston.
Internetistä löytyi hyvältä vaikuttava osoite Ulf Lundellista http://www.angelfire.com/ab/ulflundell/ . Lisää voit löytää hakemalla suoraan Ulf Lundellin nimellä esim. Evreka Sverigestä, jonne pääset helposti yleisten kirjastojen...
Robin Hobbin fantasiakirjat on suunnattu aikuislukijalle, joten niitä ei kannata antaa luettavaksi kovin nuorelle lukijalle. Hobbin kirjoissa on väkivaltaa ja seksuaalista sisältöä, jotka voivat järkyttää ja pelottaa lasta. Lisäksi kirjojen kerrontatapa tekee niistä haasteellisen lapsilukijalle. Hobbin kirjojen kohdalla kannattaa miettiä lapsen omaa kehitystasoa ennen kirjojen tarjoamista, mutta alaikärajasuositus lienee 15 ikävuoden tienoilla.
Mainosta ei löytynyt sanahauilla, kuvahaulla, videohaulla hakukoneella. Katselin Youtubesta Mtv:n vuosikymmenten parhaita mainoksia sarja, mutta niihin tämä ei ollut päässyt. Kuitenkin Youtubesta kannattaa yrittää etsiä, sieltä löytyy paljon materiaalia, https://www.youtube.com/results?search_query=mtv+3+mainoksia.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa tämän mainoksen?
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
"Nisut, nasut nasulassa..." riimitteli Kirsi Kunnas saksankieliseen alkuteokseen Haustierkinder perustuvassa kuvakirjassa Eläinpienokaisia (WSOY, 1966). Alkuperäiset saksankieliset runot olivat Margarete Neumannin. Alkuperäislaitoksen tekijöistä Eläinpienokaisissa mainitaan vain kuvittaja Kurt Steinel, mikä viittaa siihen, ettei Kunnas välttämättä ole tiukasti noudattanut saksankielistä tekstiä, vaan niin sanotusti runoillut omiaan. Kun runo neljän muun Eläinpienokaisista peräisin olevan runon kanssa paria vuotta myöhemmin julkaistiin WSOY:n Aikamme aapisessa, sisällysluettelossa runot kuitenkin mainitaan suomennoksiksi, jälleen ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/...
Kordieriitti on melko yleinen magnesium-alumiinisilikaatti metamorfisissa kivissä. Se laajenee vain vähän lämmetessään, kestää happokäsittelyä ja äkillisiä lämpötilanvaihtelua ja johtaa heikosti sähköä. Siitä on valmistettu polarisaatiosuodattimia, sähköeristeitä, vastuksia ja lämmityselementtejä. Kordieriitti on pleokroinen eli sen väri muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta kiveä katsellaan. Siitä on käytetty on nimeä dikroinen eli kaksivärinen, vaikka oikeammin pitäisi puhua kolmivärisestä, sillä väri voi olla katselukulmasta riippuen lähes väritön, violetti tai kellertävän harmaa. Kivi on ainakin läpikuultava, joskus läpinäkyvä, ja kiiltää lasimaisesti. Läpinäkyviä kordieriittejä on käytetty korukivinä.Lähteet:https://www....
Kyseessä voisi olla Shirley Conranin kirja "Paratiisisaaren naiset" (WSOY 1988, suomentanut Anu Niroma). Ote kirjan lievetekstistä: "Uuden-Guinean lounaisrannikolla sijaitsevalle Pauin saarelle on juuri valmistunut loistohotelli niitä rikkaita varten, jotka ovat nähneet jo kaiken. Päällisin puolin Paui vaikuttaa paratiisilta, mutta hotellin aidatun puistoalueen takana alkaa villi, uhkaava viidakko. Sen sotaisimmat alkuasukasheimot harjoittavat yhä pääkallonmetsästystä ja kannibalismia.Hotellin ensimmäisiä vieraita on amerikkalainen seurue, viisi kansainvälisen kaivosyhtiön huippujohtajaa vaimoineen.Naisille järjestetään huviristeily rannikolla. Paluumatkalla huvijahti vioittuu ja naisten on palattava kävellen viidakon läpi...
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Esimerkiksi perinteikäs Kirjastokalenteri on sellainen, johon on virallisten liputuspäivien lisäksi koottu Suomessa ja maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja ja kirjailijoiden ja muiden kulttuurihenkilöiden merkkipäiviä jne.
https://www.finna.fi/Record/helle.1596133?sid=3075421377
Lisäksi verkosta löytyy monia sivustoja, joille on koottu Suomessa jaa maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja, tässä muutama:
https://juhlakalenteri.finlit.fi/
https://www.oph.fi/fi/opettajille/teemapaivakalenteri
https://www.soste.fi/tietoa-jarjestoista/teemapaivat/
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/...
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
