Kirjasammossa on kuvattu Holly Goldberg Sloanin Näkymätön poika -päähenkilöä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1684696Jos olet tekemässä koulutehtävää, parhaan tuloksen saat lukemalla kirjan ja noudattamalla opettajan antamia ohjeita.
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Tilastokeskuksen Maailma numeroina tilaston mukaan Tadzikistanissa oli vuonna 1998 33 000 aasia.
http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_hakemisto.ht…
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,...
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Nimeä Hermione pidetään johdettuna kreikkalaiseen tarupiiriin kuuluvan Hermes-jumalan nimestä. Sillä ei ehdottoman varmasti voi sanoa olevan varsinaista merkitystä. Jotkut lähteet antavat nimelle merkityksiä, jotka liittyvät Hermekseen tai tämän rooliin jumalten sanansaattajana, mutta luotettavaa kielitieteellistä perustaa näillä tulkinnoilla ei ole – paljolti siksi, että myös Hermes-nimen alkuperä ja merkitys ovat yhtä lailla epäselviä.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Hait ilmeisesti Taskukirjastosta. Sen hakumahdollisuudet ovat suppeammat. Näin pitkää listaa kannattaa hakea Helmetin selainversiosta. Siinä hakija voi järjestää hakutulokset haluamaansa järjestykseen. Hae perushaussa hakusanalla esine ja rajoita hakujoukko vielä esineisiin (jolloin hausta jäävät pois kirjat, joiden nimekkeessä on sana esine). Näin saadun hakujoukon voi järjestää nimekkeen mukaan, jolloin ensimmäiseksi tulevat esineet, joiden nimi alkaa numerolla (esim. 3-skanneri), sen jälkeen muut esineet aakkosjärjestyksessä.
Helmet -- esine
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Kyseessä voisi olla Perttu Häkkisen ja Panu Hietanevan toimittama Poltergeist -ohjelma 3.3.2015 Yle Areenassa noin kohdasta 36.00 alkaen. Poltergeist-ilmiön lisäksi Ghost Investigations Finlandin Anni ja Anna kertovat ohjelmassa nykyajan kummitusjahdista Voipaalan kartanossa.
https://areena.yle.fi/audio/1-2654861
Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi.
Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo.
Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D.
Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/...
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Molemmille kaloille löytyy suomenkielinen nimi kirjasta Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet (Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004)
Lutjanus cyanopetrus on suomeksi sinievänapsija ja lutjanus jocu on koiranapsija.
Parhaiten tietoa Pielisjärven kunnansairaalasta taitaa löytyä teoksesta: Martiskainen, Jouko, et al. Kuvia ja muistikuvia Lieksasta. (2021; s. 78-81). Sen mukaan ensimmäinen sairasmaja rakennettiin Pielisjärvelle 1898. Finna-palvelusta löytyy tästä rakennuksesta vanha kuva, joka on kenties 1930-luvun alusta: https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1452156?sid=4764259937 Tässä kuvassa on tuo Mähköltä edelleen löytyvä talo, joka toimi 1972 asti sisä- ja kulkutautisairaalana, ja vuoteen 1979 saakka vuodeosastona.Toinen kunnansairaala valmistui Pielisjärvelle vuonna 1932. Funkkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se toimi lähes 50 vuotta sairaalana. Tämäkin rakennus löytyy edelleen Lieksasta,...
