Robin Hobbin fantasiakirjat on suunnattu aikuislukijalle, joten niitä ei kannata antaa luettavaksi kovin nuorelle lukijalle. Hobbin kirjoissa on väkivaltaa ja seksuaalista sisältöä, jotka voivat järkyttää ja pelottaa lasta. Lisäksi kirjojen kerrontatapa tekee niistä haasteellisen lapsilukijalle. Hobbin kirjojen kohdalla kannattaa miettiä lapsen omaa kehitystasoa ennen kirjojen tarjoamista, mutta alaikärajasuositus lienee 15 ikävuoden tienoilla.
Lahden pääkirjasto sijaitsi tuolloin osoitteessa Hämeenkatu 12. Tämän vanhan puukirjaston pakkasista kirjasto siirtyi vuoden 1967 lokakuussa konserttitalon lämpöön Hollolankadulle.
Ja lämpöä piisaa nykyisessä kirjastossa Kirkkokadullakin, tänään kahdenkymmenenkahden asteen verran.
Farkkuminihameet tulivat teolliseen tuotantoon 70-luvun alussa. 60-luvulla farkkuhameita tehtiin itse. Farkkuhame, mustat sukkahousut ja saappaat on ajaton klassinen yhdistelmä, joka tulee aina uudelleen muotiin. Hameen pituus ja saapasmallit ovat vaihdelleet : ” Vuoden 1976 muodikkain vaate oli pitkä farkkuhame joka oli ommeltu erisävyisistä paloista tai leikattu spiraalin muotoon.” http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/09/vaatetuksen-historia-70-luku… . 2010-luvulla keskustelupalstoilla keskustellaan farkkuminihameista, paksuista sukkahousuista ja pitkistä saappaista. https://www.vauva.fi/keskustelu/1327770/ketju/onko_lyhyt_farkkuhame_ja_… . Vuodelta 2017 löytyi uutinen ”Farkkuminihame on tullut takaisin.” https://www.is.fi...
Vanhoja Eeva-lehden vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosasastolla. Lehti ei ole luettavissa digitaalisena.
BTJ:n aiemmin ylläpitämä artikkelitietokanta Aleksi käsitti yli 900 000 artikkeliviitettä noin 300 kotimaisesta aikakauslehdestä vuosilta 1982–2017. Vuonna 2018 Aleksi-tietokanta yhdistettiin Arto-artikkeliviiteteikokantaan. Tiedot ovat haettavissa Arton oman käyttöliittymän lisäksi Finnasta. Artikkelin etsimisessä saattaa siis olla apua Artosta tai Finnasta.
Arto https://finna.fi
Finna https://finna.fi/
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
Pasilan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
Serkku on sedän, enon tai tädin lapsi. Serkun lapselle ei puolestaan löytynyt mitään virallista nimitystä. Asiaa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Aiemmassa vastauksessa tuodaan esille, että kauemmista serkuista käytetään välillä nimityksiä sirpaleserkku, sokeriserkku tai kolmannen polven serkku. Alla linkkejä aiempiin serkkuja koskeviin kysymyksiin tässä palvelussa. Osa serkkunimityksistä on murre- tai aluesidonnaisia, joten täysin tyhjentävää vastausta oikeista nimityksistä on hankala löytää.Onko serkun lapsille olemassa omaa sukulais-/sivistyssanaa? https://www.libraries.fi/asklib_question/54368Kuinka jatkuu serkku, pikkuserkku jne. Haluaisin tietää mitkä ovat seuraavat sukulaissuhteet serkun ja pikkuserkun jälkeen. https://www....
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Selailin opinnäytteitä psykomotoriikasta ja reaktionopeudesta. Niistä ei löytynyt mainintaa siitä, että pituudella olisi vaikutusta asiaan. Sen sijaan väsymys, tupakointi tai tupakoimattomuus, ikä ja sairaudet vaikuttivat reaktionopeuteen. Lisäksi todettiin, että niillä tutkituilla, joilla oli ollut hyvin alhainen syntymäpaino reaktioajat olivat hitaampia kuin niillä, joiden syntymäpaino oli ollut normaali (Sillanpää Antti, Alaraajojen voimantuottoteho, reaktionopeus ja staattinen tasapaino voima-nopeuslajien ja kestävyyslajien veteraaniyleisurheilijoilla, Jyväskylän yliopisto 2013, pro gradu, s.13 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42143/1/URN%3ANBN%3Afi%3A…). Myös kokemus ja sukupuoli vaikuttavat...
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Kirjastonkäyttäjien tarinoita voi lukea esimerkiksi Sanna Saarisen ja Kati Tiilikaisen kirjasta Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta (Avain, 2015). Siinä lähes 30 suomalaista kertoo kirjastokokemuksistaan. Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n järjestämän kirjoituskilpailun sadosta on koottu kahdenkymmenen tarinan kokoelma Kirjastotarinoita : parhaat tarinat Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n kirjoituskilpailusta (Books on Demand, 2010); sekin sisältää kuvauksia kirjastoista eri puolelta Suomea. Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran keväällä 2000 järjestämästä kirjastoperinteen keräyksestä puolestaan on koottu kirja Kirjasto muutti elämäni : kirjasto mukana elämässä (Suomen kirjastoseura, 2000). Sen...
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886 hyväksytyssä virsikirjassa virsi 416 on Sun, Jesus, armos puoleen.
http://koraali.fi/1886/416.html
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi.
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
