Tässä suosituksia elämäkerroista:Lisa Marie Presley: Kohti suurta tuntematonta Laura Juntunen: Tyttö joka enNinni Schulman: Tyttölapsi nro 291Heini Kilpamäki: Aseman nainenSara Al Husaini: Huono tyttöDavid Goggins: Läpi harmaan kivenStella Vuoma: Rekan alle jäänytNina Järvenkylä: SoturityttöAtefeh Sebdani: Oman onneni nojassaIsrael van Dorsten: Henkien tulkki : lapsuus isäni lahkossaTara Westover: Opintiellä : muistelmaTara Koivukoski: Rikottu enkeli : nainen bikereiden maailmassaMika Ilmén: ImmuArja Ahtaanluoma: PuolinainenMika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin kysytty, miten kirjastonhoitajaksi pääsee ja millainen työllisyystilanne alalla on. Palvelun arkistosta löytyy vielä lisää vastauksia, mutta alla on linkit niistä kahteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kilpailu-kirjastoalan-tyopaikoista-kovaa?from=term/193443&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-ammatti-pitaa-olla-etta?from=term/193443&language_content_entity=fi
Vuoden 2019 ammattibarometrin mukaan kirjastoalalla oli työttömiä ja lomautettuja paljon. Tammi-kesäkuussa työttömiä tai lomautettuja kirjastonhoitajia tai informaatikkoja oli kuun lopussa keskimäärin 270. Avoimia paikkoja taas oli keskimäärin 42,5 kuukauden aikana....
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Mitään tietoa sellaisista aikeista ei ole. Ainakin rajavalvonnassa Euroopan unioni on suhtautunut kielteisesti ääniaseen käyttöön sen jälkeen kun Kreikan raportoitiin turvautuneen tähän keinoon Kreikan ja Turkin rajalla.
https://www.euronews.com/my-europe/2021/06/03/eu-alarmed-by-greece-s-us…
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4niase
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,...
Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy mm. seuraavat Kotkan kirkkojen historiaa käsittelevät teokset:
-Harjunpää, Kaisu: Kotkan kirkko 1898-1998.1998
-Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon historia. 1995
Kotkan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy mm. lehtileikkeitä Kotkan kirkoista ja vhs-tallenne Kotkan neljä kirkkoa. Kotiseutukokoelman teoksiin voi tutustua Kotkan pääkirjastossa.
Kotka-aiheisia kuvateoksia ovat mm.
-Kotkalainen kirja. 2006.
-Komulainen, Jorma: Kotka. 2002
-Mäkelä, Pekka: Kotka, merestä noussut. 1987
-Vainonen, Joel M.: Kotka. 1982
-Bonin, Volker von: Kotka. 1975
-Savikko, Jorma: Kotka. 1962
-Kotka. (toimittanut: Eino Mäkinen) 1952
-Sandberg, Börje: Kotka. 1936
Edellä mainitut kirjat ovat mm. Kotkan...
Tästä Leonid Bashmakovin sävellyksestä en löytänyt äänitettä. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 4.6.1989. Tiedot kantaesityksestä ja teoksesta löytyvät Music Finland -sivustolta:
https://core.musicfinland.fi/works/requiem-bca4e44a-8dbc-4380-abdc-97e3…
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi.
Ensimmäiset toista planeettaa kiertävät kuut löysi Galileo Galilei kaukoputkellaan vuonna 1610. Hän havaitsi neljä Jupiterin kanssa liikkuvaa tähteä. Nämä Jupiteria kiertävät kuut ovat Io, Europa, Kallisto ja Ganymedes.
Kirjan julkaisemisesta suomeksi ei löydy vielä tietoa. Mary Higgins Clarkin kirjoja on aiemmin kustantanut Tammi, mutta ainakaan syksyn 2024 kirjaluettelossa ei kirjan suomennosta näy, eikä siitä ole ennakkotietoja muuallakaan.
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
Kirkon järjestämää päiväkerhotoimintaa aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla. Toiminta laajeni 1950-luvulla ja yleistyi koko maassa 1960-luvulla ja vakiintui työmuotona 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään ohjaajien koulutusta.
Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.
Lähteet:
http://www.evl-slk.fi/kirkon_varhaiskasvatus/vake/heratteita_vakeen_osa…
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Lapsity%C3%B6
http://www.oph.fi/download/49214_selvitys_nuorisoalan_koulutustoimikunn…
http://kasvis.wordpress.com/2013/02/27/zookkonen-3-2013-paivakerhotyo-a…
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Vanhat Vaasa-lehdet löytyvät mikrofilmattuina Vaasan kaupunginkirjastosta, pääkirjaston uutisalueelta. Mikrofilmilaitetta voi tulla käyttämään omatoimisesti ja voi ottaa kopion haluamastaan kohdasta. Kopiointipalvelua meillä ei ole.
Jos isosiskon lainaamista kirjoista on tullut vasta yksi muistutus, voi kirjoja yrittää uusia. Jos kirjoissa on varausjono, ei uusiminen valitettavasti onnistu.
Jos kirjoista on tullut jo toinen muikkari, ei uusiminenkaan ilman kirjaa enää onnistu.
Tällaisten ongelmien takia sanomme aina, ettei omaa korttia pitäisi lainata kenellekään.
Isosisko joutuu nyt ison urakan eteen. Kirja pitäisi löytää pikaisesti eli huone siivota huolellisesti. Jos kirja ei löydy, joutuu kirjan lainannut neuvottelemaan kirjastossa kirjan korvaamisesta. (isä tai äiti voivat auttaa)
Odotteluaikana pikkusisko voisi käydä kirjastossa isosiskon, isän tai äidin kanssa ja käyttää seuralaisen korttia omassa lainaamisessaan.
Kyseessä täytyy olla Ernest Thompson Setonin Villejä eläimiä.
Kirjasta löytyy tarina Lobo-nimisestä harvinaisen suuresta sudesta, susien kuninkaasta, jolla oli valkoinen puoliso,
sekä tarina Risakorva-nimisestä jäniksenpoikasesta, josta kasvaa suuri ja vahva urosjänis.
Näiden lisäksi kirjassa on tarinoita linnuista, koirista, hevosesta ja ketusta.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
