Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja...
Ihan tarkkaa tietoa juuri tuolta aikaväliltä ei löytynyt. Turun jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia ja kehittymistä 1900-luvulla. Ennen 2. maailmansotaa lanta - siis myös ns. makkilanta eli huusseista haettu jäte - vietiin kaatopaikoille, josta sitä myytiin maanviljelijöille lannoitteeksi. Kaatopaikkoja löytyi ainakin Iso- ja Vähä-heikkilästä, mutta niitä oli muuallakin. Ks. esim. Uusi Aura 18.11.1924. Vähä-Heikkilän kaatopaikka oli käytössä 1900-luvun alusta vuoteen 1941, tämän jälkeen käytössä oli Peltolan kaatopaikka 1941 - 1970. Vielä 1960-luvulla osassa talouksista oli käytössä järjestelmä, jossa huussien jätteet vietiin tynnyreissä kaatopaikalle.Lisää tietoa: Henry Nygård: Polttava kysymys - Orikedon jätteenpolttolaitos ja...
Kirjastot eivät järjestä kieltenopetusta, mutta Helmet-kirjastojen e-kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön kielikursseja viidessä eri verkkopalvelussa. Espanjan alkeita on tällä hetkellä tarjolla kahdessa niistä, Promentor Web -kielikursseilla ja OverDrive-e-kirjastossa. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa verkkokielikursseista ja niiden käytöstä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Kannattaa muistaa, että kirjastot tarjoavat runsaasti itseopiskeluunkin soveltuvaa aineistoa perinteisten kirjojen ja äänitteiden muodossa. Tällaista aineistoa löydätte Helmet-haulla esimerkiksi hakusanoilla "kielikurssit espanjan kieli itseopiskelu".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja voisi olla Martin Sharrattin Oiva-Karhu ja vaarallinen haalari. Siinä Oivan talviunen aikana kutistuneista haalareista sinkoilee nappeja aina, kun hän juoksee tai kumartuu.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaikuttaa-verbin yksi merkitys on "jonkin voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin tavallisesti niin, että kohteessa tapahtuu tai pyrkii tapahtumaan jokin muutos; olla osallisena johonkin; tehota, tepsiä". (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vaikuttaa?searchMode=all)
Vaikuttaa-sana ei pelkästään siis kerro, minkälainen muutos on kyseessä.
Kuntaliitto on antanut yleisille kirjastoille saavutettavuussuositukset, ohessa julkaisu (vuodelta 2016), http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3215. Rakennuksien sisäänpääsystä ja niiden sisällä liikkumisesta on siellä ohjeita ja tilannetta on pyritty korjaamaan niiden mukaiseksi. Joissain vanhoissa rakennuksissa tämä saattaa olla haastavaa, mutta joka tapauksessa esteettömyys ja saavutettavuus ovat vaatimuksia kirjastoille, jotka niiden pitäisi täyttää. On ikävää, jos osa väestöstä ei tunne olevansa tervetullut. Helpoin tapa korjata tilannetta on ottaa yhteys kirjastoihin, joita käyttää, mutta joissa asiointi ei ole helppoa. Näin ongelmat tulevat esille siinä kirjastossa ja on mahdollista yhdessä miettiä, miten ne...
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Suurimmissa kirjastoissa, kuten Helsingin kaupunginkirjastossa on oma aineiston hankinnasta vastaava osasto. Tiedot kannattaa lähettää sinne. Yhteystiedot ovat:
Helsingin kaupunginkirjasto
Hankinta- ja luettelointitoimisto
Rautatieläisenkatu 8
00520 Helsinki
Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/hankinta/ löytyy lisätietoja, mm. sähköpostiosoitteet. Muiden Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Hankintatoimistot ottavat mielellään vastaan informaatiota ilmestyneestä aineistosta ja vievät tiedot eteenpäin niille, jotka käytännössä päättävät ostoista.
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen.
Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti.
Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan.
Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti.
"Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se...
Ahvenanmaan kirjastojen aineistotietokanta Katrinan (http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u… kirjaston (ÅHS biblioteket) kokoelmissa on Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen.
Tarkempia tietoja saadaksesi, ota yhteyttä esim. Maarianhaminan kaupunginkirjastoon:
http://www.mhbibl.aland.fi/info/index.html
Kaarinan pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa on käytössä digitointihuoneet, joissa voi digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Kaarinan pääkirjastossa voi siirtää VHS-kasettien lisäksi digitaaliseen muotoon myös C-kasetit, LP-levyt, diakuvat ja negatiivit.
Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Lisäksi digitointihuoneessa on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet.
Lisätietoja http://www.kaarina.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/laitteet_tilat/fi…
Myös Turussa voi digitoida tallenteita http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=308980
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Kiitos aiheellisesta palautteestasi.
Olet oikeassa, Asko-koneilta, jollaisella olit työskentelemässä Tapulikaupungin kirjastossa, puuttuu monia ominaisuuksia. Niiden käytössä olevat ominaisuudet on mietitty aikanaan tarkasti ja juurikin sitä varten, mitä yleisissä tiloissa voidaan niillä tehdä. Skypeä niissä ei ole. Skype sen sijaan löytyy Hublet-tableteista, joita suurissa kirjastoissa on tarjolla kirjastossa käytettäviksi. Niitä ei ole tarjolla kaikissa kirjastoissa.
Helsingin Myllypuron mediakirjasto tarjoaa monipuoliset digineuvontapalvelut. Myllypurossa on tarjolla myös tarvitsemasi äänittämismahdollisuus. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Kirjastojen ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin...
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
Etsitty kirja saattaisi olla Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (The stars my destination), jonka kuvaamassa klaanien ja kulttien hallitsemassa maailmassa yläluokkaa ovat perheet, joilla on sellaisia tunnettujen brändien nimiä kuin Sears-Roebuck, Gillette, Kodak, Buick, Heinz ja niin edelleen.
Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Tätä ja vastaavia ongelmia näyttää käsitellyn runsaasti Internetin kysymys- ja keskustelupalstoilla. Tutkailemieni verkkokeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhtä virvoitusjuomamerkkiä ole sitovasti todistettavissa muita kuohuvammaksi.
Hiilihappopitoisten juomien kuohu tai vaahto syntyy hiilidioksidikaasusta, jota neste ei pysty enää pidättämään liukoisena paineen pienentyessä. Siksi se purkautuu nesteestä ylös ja ulos. Paine pullon sisällä on kovempi kuin sen ulkopuolella. Korkin avaaminen aiheuttaa äkillisen paineen laskun, ja liuennutta kaasua vapautuu kuplina.
Nesteeseen liukenevan kaasun määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta. Kylmään nesteeseen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään, ja paineen kasvu lisää liukenevan...
