Kiuruvesi-seuran sivulla on julkaistu Hanna Jauhiaisen sanoitus, joka alkaa: "Kiuruves Kiuruves tätä jookkoo lapsies". Laulu lauletaan "Kallavesj"-laulun sävelmällä, jonka on säveltänyt Johannes Kappel. "Kallavesj" sisältyy moneen nuottiin, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 5.
Kiuruves-laulun sanat Kiuruvesi-seuran sivulla:
https://www.kiuruvesiseura.fi/kiuruvesi-seura/kiuruvesi-laulu
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein...
Kirjan kustantaneen WSOY:n sivuilta löytyy esittely:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?main=5&viewId=8&isbn=951-0-23386-2&sub=4&s…
Kirjaesitelmää varten kirja kuitenkin kannattaa lukea itse.
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
Yleensä suomalaiset uutuuselokuvat, joille on hankittu kirjastolevitysoikeus,saadaan Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu. Tämä viive johtuu myyjästä/levittäjästä ei kirjastosta.
Seuraamalla esimerkiksi HelMet-verkkokirjaston uutuusluetteloita saat tiedon, koska elokuva on lainattavissa.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Elokuvan dvd on julkaistu 8.12.2010.
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=14455
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p…
On se mahdollista, mutta ranskankielistä kirjallisuutta listaan tulee 11 308 nimekettä, joten varmaan on viisainta rajata haku esimerkiksi kaunokirjallisuuteen. Se käy näppärimmin valitsemalla HelMet-tietokannasta Muut hakutavat ja siitä sen kirjaston luokkahaku jonka haluat. Helsingin ranskankielisten romaanien luokka on 5.4, jolla saat 4 044 kirjaa. Haun tulos: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=5.4&searchscope…
Kieliharjoitteluun oiva materiaali ovat äänikirjat. Saat ne erilleen edellisestä hausta valitsemalla hakutuloksesta Rajaa/järjestä hakua ja siitä CD-levyn (tai kasetin, jos haluat C-kasetteja) ja painamalla lopuksi Jatka.
Voit myös tehdä seuraavanlaisen haun äänikirjalistauksen saamiseksi, jolloin...
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä...
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi tuntee seuraavat Leroy Andersonin sävellykset, joilla on suomenkielinen nimi:
”Hullu kello” (”The syncopated clock”)
”Niin käy kun oikein rakastuu” (”Serenata”)
”Rekiretki” (”Sleigh ride”)
”Sininen tango” (”Blue tango”)
”Tanssiaisten kaunotar” (”Belle of the ball”)
”Torvensoittajan vapaapäivä” / ”Trumpetin soittajien vapaapäivä” (”Bugler’s holiday”)
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
Hei!
Ajokortin vaaleanpunainen väri määriteltiin Wienin tieliikennesopimuksessa vuonna 1968. Sopimustekstissä mainitaan, että värin tulee olla vaaleanpunainen. Tämän tarkempaa selitystä värille ei sopimuksessa mainita. Sopimukseen voi tutustua sivulla Finlex.fi: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860030
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
