Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe".
En tiedä, mitä Chopranin teosta tarkoitat, sillä Three Rivers Press on kustantaja.
Chopranin teoksia on suomennettu muutama:
- Onnen alkulähteillä (2000) ; [käännös: Marlene Sanoukian, Tuija Turpeinen]
- Polku rakkauteen : miten elvytät hengen voiman itsessäsi (2000) ; suomentanut Eija Pokkinen
- Seitsemän onnellisen elämän ohjetta (1999) ; suom. Otso Harju
- Täydellinen terveys : parantava yhteys kehon ja mielen välillä (1994) ; suomennos: Marjatta Sarvanto
- Miten saan terveyttä ja henkistä hyvinvointia (1989) / Deepak Chopra ; suom.
Riikka Toivanen
Se pitää paikkansa. Euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön 1.1. 2002 12 EU-maassa. Tilivaluuttana euro otettiin käyttöön jo vuoden 1999 alussa.
Vuoden 2001 perunkirjoituksessa summat on kuitenkin annettu luultavimmin vielä markkoina, ja ostoksetkin maksettiin vielä kaupoissa markoilla vuoden loppuun asti.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_01_hovi.html
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Yleiseen tietoisuuteen se tuli Juhani Ahon "Panun" ilmestyttyä 1897. Kari on karjalainen lyhentymä nimestä Makari, joka taasen on alkujaan kreikan Makarios (onnellinen, autuas)nimestä. Nimi tavataan myös vanhoissa karjalaisissa sukunimissä: Karilainen ja Makkonen. Lännempänä Kari on lyhentynyt nimistä Ansgarius (Oskari/Sakari).
(Uusi suomalainen nimikirja)
Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä:
https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio…
Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm
Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
Kyllä tieto St. Urho’s Pubin avajaisista tuntuu olevan hieman ristiriitainen. Kuten mainitsit kysymyksessäsi Helsingin Uutisten artikkelissa vuodelta 2012 (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100466-kekkosen-nimikkopubi-kutsuu-presidentteja) sanotaan, että avajaiset pidettiin 7.6.73. Löytyy myös yksi vuonna 2019 julkaistu Helsingin sanomien Nyt-liitteen artikkeli (Mansikka, 8.3.2019), jossa kerrotaan mistä St. Urho’s Pubin nimi on peräisin. Kyseisessä artikkelissa väitetään, että avajaiset pidettiin 3.6.73. Näiden molempien artikkelien mukaan Kekkonen ei päässyt pubin avajaisiin vaan vieraili pubissa vasta marraskuussa samana vuonna.
Toisessa löytämässäni Helsingin sanomien artikkelissa vuodelta 1995 (Pyykkönen, 4.4.1995)...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Kylmyysnavalla tarkoitetaan paikkaa, jossa on mitattu alin ilman lämpötila. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan alin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla mitattiin luotettavasti Grönlannissa vuonna 1991. Se oli -69,6 astetta. Automaattisen sääaseman havainto varmistettiin vasta vuonna 2020. Pohjoinen kylmyysnapa sijaitsisi siis Grönlannin mannerjäätiköllä.Kylmyysnavan tittelistä ovat yleensä kiistelleet Venäjän paikkakunnat Verhojansk ja Oimjakon. Niissä on aikoinaan mitattu alimmat lämpötilat: Verhojanskissa -67,8 vuonna 1892 ja Oimjakonissa -67,7 vuonna 1933. Alempiakin lämpötiloja on mitattu, mutta mittaustuloksia ei ole vahvistettu virallisesti. Paikkakunnat ovat silti kylmimpiä pysyvästi asuttuja paikkoja pohjoisella...
Olisikohan kyseessä ehkä Valentina, jota esitettiin TV 2:n torstai-illoissa MTV:n ohjelmistossa lokakuusta 1991 tammikuuhun 1992?"Guido Crepaxin sarjakuvaan perustuvan italialaissarja Valentinan seksikäs sankaritar on rohkea valokuvaaja, jonka kiinnostus salaperäiseen ja kiellettyn vie hänet alamaailmaan. -- Neuvokasta Valentinaa esittää Demetra Hampton." (Katso 42/1991)Valentina (TV Series 1989) - IMDb
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Turun kaupunginkirjaston pikalainoja voi uusia 2 kertaa sekä internetin että puhelimen kautta, mikäli pikalainasta ei ole varauksia. Sen jälkeen on tuotava laina nähtäväksi kirjastoon, jotta sen voi vielä uusia.
Ainakin alla mainituissa julkaisuissa ja tutkimuksissa aihetta käsitellään:
- AMAP ja Lapin ihminen : Lapin alueen äitien ja vastasyntyneiden biomonitorointi ja ravitsemustutkimus / Soininen Leena, Mussalo-Rauhamaa Helena, Hyvönen Sari (Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto 2002)
- AMAP assessment 2009 : human health in the arctic / Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) 2009.
- Exposure and human PCDD/F and PCB body burden in Finland / Kiviranta Hannu (väitöskirja, National Public Health Institute 2005. Tiivistelmä: Altistuminen PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ja niiden pitoisuudet suomalaisissa)