Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Erityistä tutkimusta koskien juuri ilmatäytteisten kesälelujen tuotannon vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä ei näyttäisi löytyvän.
Muovien hiilijalanjälki vaihtelee riippuen muovin raaka-aineista ja muovityypistä. Ilmatäytteiset rantalelut valmistetaan pääosin PVC-muovista (polyvinyylikloridi). Opinnäytetyö muovien hiilijalanjäljestä:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/147915/AhokasAapo.pdf?sequ…
Englanninkielinen artikkeli ilmatäytteisten lelujen ympäristövaikutuksista. https://www.inflatabletoysforkids.com/what-is-the-environmental-impact-…
Leluteollisuutta on arvosteltu sen epämääräisistä työoloista. Riittämättömät palkat, pakollisten ylitöiden teettäminen ja huono työturvallisuus...
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä.
Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino)
Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780.
Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä....
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin...
Joskus olen nähnyt tarjottavan Aku Ankkoja alueellisissa Facebook-ryhmissä. Lähellä asuvat saattaisivat hakea lehtiä omille lapsilleen tai lapsenlapsille. Koulut, päiväkodit ja nuorisotalot yms. saattavat tosiaan ottaa lehtiä myös vastaan. Niitähän voi hyödyntää paitsi lukemiseen myös askarteluun. On sinun oma asiasi, haluatko repiä osoitetiedot pois.
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on aiemmin ollut samantyyppinen kysymys ja silloin on vastattu seuraavasti: "Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa."Jennings-sarjan suomennetuista kirjoista löytyy listaus Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jennings_(kirjasarja)De Geerin Singleton-sarjassa epäviihdytään ja jalkapalloilu ei suju täydellisesti. Sarjan kirjat ovat :Pelionni vaihtelee 1956Voittoja ja tappioita 1956Singletonin tulikoe 1957Kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta....
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
