Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi....
Helmet-kirjastojen vinyylilevyt löydät kirjoittamalla sivustolla www.helmet.fi hakukenttään * ja hakutulosten tultua valitsemalla vasemmasta sivupaneelista Aineiston kohdalta LP-levy. Alla oleva linkki toimii samalla tavalla:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A6__Ff%3Aface…
Klikkaamalla Sijainti-kohdassa Lisää näet listan kirjastoista, joiden kokoelmiin kuuluu vinyylilevyjä, ja voit rajata hakua lisää näyttämään tuloksia vain tietystä kirjastosta.
Jos ymmärsin oikein, haluat varata kirjan ja noutaa sen kirjastoautosta. Jos sinulla on olemassa kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit tehdä näin:
Avaa https://www.helmet.fi/fi-FI -sivusto
Klikkaa Hae aineistoa -kuvaketta ja etsi haluamasi kirja.
Klikkaa Varaa -kuvaketta
Kirjoita kirjastokortinnumero ja pin-koodi.
Valitse noutopaikaksi Kirjastoauto ja kirjoita oman pysäkkisi nimi laatikkoon. (Katso kuva)
Klikkaa Lähetä
Jos varaaminen ei onnistu, voit yhtä hyvin soittaa johonkin Helmet-kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Kun soitat, varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero.
Kuudes osa Pilgrim on tullut tanskaksi viime vuonna, mutta sarjan suomalaisen kustantajan (WSOY) sivuilla ei ole vielä tietoa milloin se tulee suomeksi. WSOY:n syksyn 2024 kirjakatalogissa sitä ei ole, joten ehkäpä ensi vuonna.
Sukunimeä Pohto on esiintynyt vanhastaan Pirkkalan seudulla, Kyrönmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo 1500-luvulla on esiintynyt muotoja Pohtoi, Pohtola, Pochto, Poctoij, Pochtu. Pohdonmaa on tunnettu keskiajalla erämaana Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisin sukunimi onkin tutuin Etelä-Pohjanmaalla.Etunimeä Pohto on pidetty muinaissuomalaisena miehennimenä samaan tapaan kuin nimiä Mieho, Keiho ja Nousia. Vierasta vaikutusta on voinut olla esimerkiksi vanhat skandinaaviset nimet Bote, Bothe, Botto jne. sekä saksalainen Bod-pesye (Bodi, Bodo, Boto, Potho, Poutho jne.).V. Voionmaa on arvellut Teiskon Pohtolan merkitsevän "pääseudusta erillistä takamaata, omistusta tai kaukaista seutua". Muita sukunimiä Pohtamo, Pohti, Pohtila, Pohtimo, Pohtinen,...
Päähän tarttunut mainoslaulu on Saukin kynäilemä Avainasemassa vuodelta 1965. Sen esitti Katri Helena Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä.
Kappale on kuultavissa kokoelma-CD:llä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää.
Fono.fi
Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää | PIKI-kirjastot | piki.fi (finna.fi)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Hei,
juurikin mainitsemastasi kirjasta löytyy Kalmolaskos (tunnetaan myös nimellä elävä käärinliina), joka on käännetty englanniksi Lethifold -olennoksi. Tieto löytyy ainakin vuoden 2001 painoksesta. Kirja on lainattavissa Helsingistä tai saatavilla kaukolainaksi useammasta kirjastosta, mikäli haluat lisätietoa muiden Wizarding World -maailman olennoista ja näiden käännösnimistä.
Jos on tarkoitus kopioida CD-levyltä (tai CD ROM-levyltä) toiselle levylle, tarvitset CD ROM -aseman. Ainakin Pasilan kirjastossa ja Oodissa on lainattava DVD -asema. DVD-aseman voi lainata kirjastokortilla ja se liitetään omaan tietokoneeseen. DVD-asemaa voi käyttää vain kirjastossa, joten oma tietokone täytyy ottaa kirjastoon mukaan.
Jos on kyse VHS-kasetilla olevan filmimateriaalin siirtämisestä VHS-kasetilta CD ROM-muotoon, tarvitaan VHS-DVD-digitointilaite. Sellainen löytyy ainakin Pasilan kirjastosta. Laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi . Digitointi tapahtuu VHS-nopeudella.
Kannattaa huomata, että kirjastoissa ei myydä CD ROM -levyjä. Kannattaa siis hankki DVD+R tai DVD+RW -...
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät...
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Yleensä passioiden esityskokoonpanoissa on sopraanoääniä ainakin kuoro-osissa. Heinrich Schützin Luukas-passio (Historia des Leidens und Sterbens Jesu Christi, SWV480) ehkä sopii tässä tapauksessa.
Pääsiäiseen liittyy paljon muutakin musiikkia kuin passioita, myös instrumentaalista musiikkia:
https://issuu.com/metsonmusiikki/docs/paasiaisajan_musiikkia
Alueesi kirjastot ja monet muutkin kirjastot tarjoavat asiakkaillensa Naxos Music Library -palvelun, josta musiikkia pääsee kuuntelemaan, kun ensin kirjautuu palveluun kirjastokortin numerolla oman verkkokirjaston sivulta.
Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa säilytetään joitakin 70-luvun aikauslehtien vuosikertoja. Listan lehdistä löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm. Voit käydä lukemassa ja kopioimassa niitä paikan päällä, kotilainoiksi vanhoja lehtiä ei anneta. Kopiot maksavat 50 penniä/sivu. Sanomalehtiä on luettavissa mikrofilmeinä. Lista näistä lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html. Mikrofilmikopiot maksavat 5 mk/sivu.
Jari Peltosen Kylmälän murhat : Sokea hieroja ja Kylmälänmurhat : Kyläkauppias katoaa ovat ilmestyneet tänä vuonna (2018) ja ovat lainattavissa myös oman kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa. Mikäli teokset eivät löydy lähikirjastosi kokoelmista, voit tilata ne toisesta kirjastoverkon toimipisteestä.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti en löytänyt tällaista tutkimusta.
Lähimmäs osunevat Helsinki-Vantaan lentoasemasta tehdyt lentokonemeluselvitykset. Ikävä kyllä näitäkin löytyy Helmet-kirjastoista ainoastaan Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmasta, joten en pääse tutkimaan, olisiko niissäkään mitään mainintoja melun vaikutuksesta eläimistöön. Tässä viitteet kyseisiin selvityksiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slentomelu*%20helsinki-vantaan%20lentoasema__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Myöskään tieteellisistä kirjastoista kaipaamasi kaltaista tutkimusta ei näytä löytyvän. Ainoa löytämäni tutkimus, jonka luettelointitiedoissa on asiasanoina sekä lentomelu että eläimet, on alla olevassa linkissä mainittu ...
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
Tulostimet ovat melko pieniä, joten tulosteen koko ei voi olla kovin suuri n. 20x20 cm.
Tulostuakoko vaikuttaa jyös aikaan. Tuloste pitää saada valmiiksi kirjaston aukioloaikana, joten kovin isoa projekstia ei kannata tehdä yhtenä kappaleena.
Monet mallinnusohjelmat kertovat arvioidun tulostusajan esim Thingiversestä löydät valmiita malleja aikoineen.
Ensimmäiselle yritykselle kannattaa varata koneen lisäksi opastaja. puh. 0438 2711 85
Vinkkejä 3D tulostukseen löydät Helmetin Paja-sivuilta:http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
3D-tulostuksen pikaohje
1.Suunnittele esineesi mallinnusohjelmalla tai etsi valmis tulostusmalli verkosta (vinkkejä alla linkkilistassa). Tulostettavat mallit ovat .stl- tai .obj-...
