Kyseisestä tanssista ei valitettavasti löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani kirjoista tai nettilähteistä. Sitä ei myöskään näytä olevan kirjastomme kokoelmissa musiikkina eikä tanssina.
Discogs-sivusto osoitteessa https://www.discogs.com/Robby-Schmitz-Ensemble-Luis-Steiner-Adams-Mixer… tietää kuitenkin kertoa, että tanssimusiikin sisältävän levyn genret olisivat ”Electronic, Jazz, Folk, World, & Country” ja ”Synth-pop, Ragtime, Folk”. Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Mixer_dance löytyvän englanninkielisen WIkipedian artikkelin mukaan ”mixer” viittaa tanssiin, jossa vaihdetaan paria, mutta valitettavasti sen pidemmälle en päässyt selvityksessä.
Adams mixerin tahdissa on nähtävästi tanssittu Ranuan lukion vanhojen...
Kanadalaisen Mazo de la Rochen (1879-1961) Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvun vaiheista noin vuodesta 1854 vuoteen 1954. Adeline ja Philip Whiteoak muuttavat sarjan alussa Kanadaan ja ostavat sieltä suuren maatilan. Jo ensimmäisessä kirjassa mainitaan Viuluniekan mökki, joka sijaitsee Whiteoakien ostamalla maalla. Nimetön viuluniekka on paikallinen soittaja, jonka Whiteoakit antavat jäädä asumaan mökkiinsä. Adeline sanoo, että viuluniekka voisi soittaa heidänkin juhlissaan, mutta naapuri toteaa, että Whiteoakien tasoisissa juhlissa viuluniekka ei voi soittaa, hän kuuluu rahvaan juhliin.
Myöhemmissä kirjoissa Viuluniekka mainitaan kerrottaessa suvun ja maatilan historiaa. Adelinen vanhin poika, Nick-setä, oli lapsena ollut...
Ainakin Aku Ankan taskukirjassa Tähtien takana (nro 127, 1. painos ilmestynyt vuonna 1990) on tarina nimeltä Jäärobotti. Siinä Etelämantereelta löytyy jäähän hautautunut robotti, jonka Pelle Peloton onnistuu käynnistämään. Lisätietoa julkaisusta Taskaritietokannassa: http://www.perunamaa.net/taskarit/taskari.php?numero=127.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa on nähtävillä myös muutamia sivuja kyseisestä tarinasta: https://inducks.org/story.php?c=I+TL+1301-BP.
Esa Pakarinen ei ole voittanut mestaruuksia, mutta on kyllä osallistunut harmonikkakilpailuihin.
Vesa Kurkelan ja Marko Tikan kirjassa on luettelo harmonikkakilpailuista ja niiden voittajista Suomessa 1925-2011 sekä luettelot suomalaisten tärkeimmistä sijoituksista kansainvälisissä kilpailuissa 1934-2011. Esa Pakarista ei näissä listauksissa mainita.
Pakarinen muistelee itse voittaneensa Pohjois-Savon mestaruuden vuonna 1949, olleensa Itä-Suomen mestaruuskilpailussa kolmas ja kaksi kertaa SM-kilpailuissa kuudes. Viljo Immosen mukaan hän osallistui SM-kilpailuihin vuonna 1949 ja oli kuudes.
Lähteitä:
Immonen, Viljo: Hanurin tarina:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1973. Kansalliskirjaston...
1970-luvulta lähtien on saatu kuvaa ja mittaustuloksia satelliittien välityksellä, niin valkoiset kartoittamattomat alueet ovat hävinneet. 2000-luvulta lähtien tulivat internetpohjaiset kartat ja satelliittikuvat myös kaikkien saataville NASA:n poistaessa GPS-signaalilta siviilihäirinnän sekä julkaisi samalla laajan satelliittikuva-aineiston.Pitää kuitenkin todeta, että merten pohjista on kartoitettu vasta murto-osa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartoitushttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kartografian_historiahttps://tieku.fi/luonto/meri/merten-google-earth-merenpohjan-kartoitus-…
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Tällä hetkellä seuraavat Robertinon äänitteet ovat lainattavissa eri kirjastoista:
cd-levy "Kaikki parhaat : kultaiset vuodet" (Zonet, 2003)
cd-levy "Un amore cosi grande" (Butterfly Music, 1992)
lp-levy "Romantica" (Bluebird Music, 1983)
lp-levy "Canciones Napolitanas" (Ediciones Sonoras, 1974)
Äänitteiden saatavuuden voi tarkistaa esimerkiksi Finnasta (https://www.finna.fi/). Äänite on mahdollista tilata kaukolainaksi, jos omassa kirjastossa ei sitä ole.
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Kysytty Riku Rassi -strippi julkaistiin V8-lehden numerossa 3/2000. Tämä ja muita lehtivuosikertoja on Oulun kaupunginkirjaston varastossa.
Tässä on linkki lehden v. 2000 kolmosnumeroon, jonka kautta siitä voi tehdä varauksen Outi-verkkokirjastossa. Varatessa tulee kirjautua oman kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Runon nimi on Kirjastokoira Kirjalainen. Se löytyy ainakin vuonna 1979 ilmestyneeltä lastenlaululevyltä Täti Monika. Sanoittajaksi on merkitty E. Mäkinen.
Ihan kulmahiomakonetta ei löydy, mutta jonkinmoisia hiomakoneita voisit kyllä lainata
Ison omenan ja Tapiolan kirjastoista.
Isossa omenassa on Ryobi-merkkinen käsihiomakone RPS80-G 80 Wattia ja Ryobi-merkkinen epäkeskohiomakone ROS310-SA20 310 Wattia.
Tapiolasta löytyvät Makita epäkeskohiomakone - Ammattikäyttöön tarkoitettu epäkeskohiomakone erilaisten pintojen hiontaan. Nopea ja tehokas 360° kääntyvä apukahva. Kirjasto tarjoaa koneen käyttöösi, mutta asiakkaan on hankittava itse hiomapaperi. 14 vrk laina-aika.
sekä Makita tasohiomakone - Tasohiomakone hiljaisella käyntiäänellä ja hyvällä tärinävaimennuksella. Hyvä käsiteltävyys rungon muotoilun ja kumipinnoitteen ansiosta. Asiakkaan on itse hankittava...
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
Etsimänne Raymond Carverin runon "Luck" suomennos löytyy Raymond Carverin runojen kokoelmasta Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013). Runo on suomennettu nimellä "Hyvä tuuri". Saatte runon sähköpostiinne.
Carver Raymond: Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013)
