Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan...
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski....
Osaan kaukoliikenteen busseista pääsee kyytiin suhteellisen esteettömästi. Esim. OnniBus kertoo matkustamisen olevan mahdollista mm. pyörätuolinkäyttäjälle. Sanna Kalmarin kokemus vuodelta 2007 tuntuisi tukevan tätä. https://www.palmuasema.fi/uusi-esteeton-onnibus/
Esteettömyydestä kannattaa kysyä sen yhtiön asiakaspalvelusta, jonka kyytiä aikoo käyttää. Tiedonhakua hankaloittaa puhelinnumeroiden puute. Asiakaspalvelut tuntuvat toimivan nykyään sosiaalisessa mediassa. Pienellä penkomisella kyselynumeroita kyllä löytyy esim.
Matkahuolto:"Palveluistamme ja niissä tapahtuvista muutoksista tiedotamme verkkosivuillamme osoitteessa matkahuolto.fi, valtakunnallisessa asiakaspalvelukeskuksessamme numerossa 0200 4000 (puhelun hinta 1,98...
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta?
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Voisikohan etsimänne päähenkilö olla Salvo Montalbano?
Tämän niminen hahmo on pääosassa Andrea Camillerin dekkareissa Terrakottakoira ja Veden muoto. Nämä kaksi teosta on suomennettu kirjailijalta vuosina 2003 ja 2004.
Teokset löytyvät kokoelmistamme ja niiden saatavuuden voi tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Eräs kollega muisteli, että Marian Potterin Jere jarruvaunussa (Tammen kultaiset kirjat 63) on koko aukean metsämaisema, mutta kirjan aihepiiri on kyllä kaukana prinsessoista.
Myös Kolme karhua -kirjassa on koko aukeaman metsämaisema. Kolme karhua löytyy myös Tammen kultaisesta juhlakirjasta.
Luulisin, että kyseessä on nuortenkirja nimeltä Susimetsän salat, joka on kirjan takakannen mukaan "henkeäsalpaavan jännittävä aikaseikkailu". Tapahtumat liikkuvat 1300-luvulla. Kirja on saatavilla useista kirjastoista.
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Suomalaisia puhelinnumeroja voi etsiä Fonectan hakusivulta https://www.fonecta.fi/haku . Salaisia numeroita ei löydy. Voit myös ladata Fonecta Caller -sovelluksen kännykkääsi. Tietoa sovelluksesta https://www.fonecta.fi/fonecta-caller . Ohjelma on maksullinen.
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000.
Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197
Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Uutta nimeä ehdotti Linnan ystäväpiiriin kuulunut kirjailija Veikko Pihlajamäki.
Jos puhutaan kaunokirjallisuudesta, brittikirjailijoiden joukosta löytyy sekä Sarah Clark että Sarah Clarke. Sarah Clark (Sarah A. Clark) on kategorioitavissa chick litiksi, Sarah Clarke taas on keskittynyt psykologiseen jännitykseen. Kummankaan tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.https://sarahclarkauthor.com/ https://www.sarahclarkeauthor.com/ Kun laajennetaan etsintää kaunokirjallisuuden ulkopuolelle, Australiasta löytyy Sarah Renae Clark, jonka ominta alaa ovat ns. aikuisten värityskirjat.About Sarah Renae Clark - Sarah Renae Clark - Coloring Book Artist and Designer
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti...
