Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Muistan lukeneeni, että edesmennyt nuorena kuollut kirjailija Harri Sirola oli sukua Elvi Sinervolle. Pitääkö paikkansa? Sen muistan, että äiti oli Irma… 2248 Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/) ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Lapsena meillä oli perheessä tapana sanoa, että joku istuu kuin "Myssynkuva" kun istuu hiljaa. Onko tämä sanonta tyypillinen esim. Lounais-Suomessa josta… 1350 En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Mistä lähtöisin on sukunimi Kuhno? Se ei perinnetidon mukaan ole lyhenne Kuhnamo järvestä. 996 Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9 Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.  
Kuoliko pasunisti Klaus Salmi vuonna 1987 vai 1988? 455 Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti." Helsingin Sanomat 31.10.1987 https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela… https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Minulla oli 90-luvun alussa äänikirja c-kasetilla, jossa oli päähenkilönä kaksi koiraa. Kasetille mahtui monta jaksoa, ja niissä koirille tapahtui kaikenlaista… 551 Muistelemasi tarinat ovat Matti Nurmen Musti-koiran seikkailuja. Niiden päähenkilönä seikkailevat Musti-koira ja Päkäpekka-lammas. "Matti-sedän" käsikirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä tarinoita julkaistiin vuosina 1990-91 kaikkiaan kymmenen kasetillista, joilla oli yhteensä kahdeksantoista seikkailua. "Kauhee-Wangin" Musti ja Päkäpekka kohtaavat tarinassa Musti Kiinassa. Musti-koiran seikkailuja -kasetit: 1. Musti ja Päkäpekka ; Musti ja kummituslinna 2. Musti telttaretkellä ; Musti ja Egyptin aarre 3. Musti filmitähtenä ; Musti ja kalastajakarhu 4. Musti ja pingviinit ; Musti ja metsänkellot 5. Musti ja tuulimylly ; Musti ja Kotkansulka 6. Musti ja viirusoliot ; Musti ja supersaalistaja 7. Musti Kiinassa ; Musti...
Mikähän ötökkä kyseesä - takkapuu ( sekapuita) . Kuului välillä rapinaa ja sit jossain väiheessa yksi käveli lattialla ja parin päivän sillä löytynyt kolme… 521 Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154 Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…; Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Kirjailija Leena Krohn mainitsee yleareenan ohjelmassa Ammatti: kirjailija, että ihmisen tietoisuuden kaistan leveys on 16 bittiä sekunnissa ja tiedottoman… 246 Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan  http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun  käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).  Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:  https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Jos avaruusaluksella mennessä aika hitaantuu, montako vuotta siinä kesti saada tämä tieto? Onko mahdollisuus tämän tiedon avulla joskus aikamatkustaa? Myös… 220 Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Onko kirjastoissa tarjolla VHS-nauhojen digitalisointipalvelua? 1120 Kaarinan pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa on käytössä digitointihuoneet, joissa voi digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Kaarinan pääkirjastossa voi siirtää VHS-kasettien lisäksi digitaaliseen muotoon myös C-kasetit, LP-levyt, diakuvat ja negatiivit. Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Lisäksi digitointihuoneessa on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet. Lisätietoja http://www.kaarina.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/laitteet_tilat/fi… Myös Turussa voi digitoida tallenteita http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=308980
Muistaakseni on olemassa suomalainen dekkari, jossa murhan silminnäkijällä on kasvosokeus. Mikä tämän kirjan nimi mahtaa olla ja kuka sen on kirjoittanut? 390 Murhaajan nähneen todistajan kasvosokeus esiintyy ainakin Saana Saarisen dekkarissa Kuolema sanoo irti.
Mistä löytäisin tiedot talvi- ja jatkosodassa pakko-otetuista ajoneuvoista? Tiedot luovuttajista ja tiedot ajoneuvoista kiinnostaisivat. 250 Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta: Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer. Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla: https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/ Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Alakoululaiseni piti kovasti hiljattain lukemastaan kirjasta nimeltä Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Onkohan olemassa jotain samantapaisia jännittäviä… 350 Muita jännittäviä tarinoita sisältävät mm. seuraavat teokset:Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa (toim. Pirkko-Liisa Perttula)Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa (toim. Pirkko-Liisa Perttula)Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa (toim. Pirkko-Liisa Perttula)Kuollut kulkee : Tarinoita kalman majoilta (toim. Anneli Kanto)Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa (toim. Pirkko-Liisa Perttula)Pakkala, Pekka: Karmivia tarinoita Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaaTimonen, Eija: Kummitukset kintereillä
Kenen kirjoittama runo nimeltä Mennyt-jäänyt? Haluaisin etsiä k.o kirjan ja kirjoittaa sanat siitä muistiin. 416 Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä. Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään." 1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Olen lukenut kirjasarjaa, joka kertoo Beatrice Kasparysta. Sen viimeisin teos suomeksi näyttäisi olevan Äänet (2016). Huomasin kuitenkin, että saksaksi… 516 Ensimmäiset kolme Beatrice Kaspary -kirjaa ilmestyivät suomennoksina pian alkukielisten versioiden jälkeen. Se, että neljättä on saatu odottaa jo useita vuosia, viittaa ikävä kyllä vahvasti siihen, että kustantajan mielenkiinto sarjaa kohtaan on hiipunut. Varmaa tietoa siitä, tullaanko Schatten-kirjaa suomeksi julkaisemaan, pystyy tuskin antamaan kukaan muu kuin Ursula Poznanskin teosten kotimainen kustantaja. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Atena Kustannukseen ja tiedustella asiaa sieltä. (https://atena.fi/yhteystiedot). Englanniksi sarjasta näyttää toistaiseksi julkaistun vain sen ensimmäinen osa.
Luen Päätalon kirjaa Loimujen aikaan enkä eka kertaa. Siinä sivun 422 kohdalla Kalle ja isänsä viedään kaatamaan koivikkoa, joka on jäänyt tekemättä… 310 Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa: "Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Kuulin, että on jokin toinenkin romaani kuin Alakosken Pumpulienkeli, joka kertoo Vaasan puuvillatehtaasta. Mikähän se voisi olla? 292 Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
Osaatteko kertoa mikä Kim Casalin sarjakuvan Love is... nimi on Suomessa? Muistan, että sarjakuva on ilmestynyt joskus 90-luvulla Uudenkaupungin sanomissa… 1422 Kim Casalin sarjakuvaa ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi albumina/kirjana, mutta se on saattanut esiintyä eri aikakaus- ja sanomalehdissä, varsinkin 1970-luvulla. Siitä on myös tehty postikortteja nimellä Rakkautta on ... Voitte kysyä Kim Casalin sarjakuvaa englanniksi kirjakaupoista, viime vuonna ilmestyi Love is...for him (2003) ja Love is...for her (2003) ja tänä vuonna ilmestyvät Love is...in the air (2004) ja Love is...forever (2004) Ebury Pressin kustantamana.
Onko Jyväskylän pääkirjastossa langatonta verkkoa? Tulisin oman koneeni kanssa sinne. 359 Hei, Jyväskylän pääkirjastossa on langaton verkko. Näät kirjautumistunnukset palvelupisteissämme. Tervetuloa! http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Haluaisin listan Suomen hoitokodeista, sekä kunnallisen että yksityisen puolen hoitopaikoista yhteystietoineen. Kiitos! 215 En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa.  Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille. Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla. Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut. Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Mistähän tämä,voisi olla. ” Entä jos antaisit itsesi olla. Lopettaisit yrittämästä olla enemmän, parempi, jotain muuta. Et… 309 Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen. https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3